Hae
Queen of Eve

Kun ei jaksa niin pitää pakottaa

Tänä aamuna jouduin taistelemaan että sain itseni nousemaan sängystä. Mä en vaan jaksanut. Torkutin herätyskelloa yli tunnin ja sen jälkeen aloin keksimään kaikkia tekosyitä millä voisin jäädä pois syömishäiriöklinikan ryhmäterapiasta ja nukkua vielä pari tuntia. Mä tunsin oloni lopen uupuneeksi. Niin väsyneeksi ettei sanat riitä kuvaamaan.

Nousin kuitenkin ja sain kun sainkin itseni taisteltua paikan päälle. Ensimmäinen tunti meni puolinukuksissa nuokkuen mutta toiselle tunnille sain jo hieman aktivoitua itseäni ja pääsin mukaan keskusteluun. Kerroin että viikonloppu valui  kuin hiekka sormien välistä, ihan hukkaan jättämättä mitään jälkeä. Kerroin myöskin että keksin alkaa tekemään listaa siitä mitä mun pitäisi tehdä että oikeasti myös tekisin jotain. Vaikka olenkin tälläinen boheemi hengailija enkä yhtään suorittaja, niin olisi se hyvä minunkin edes jostain suoriutua, ja mikäs sen parempaa kuin aikataulutus niin on joku ohjenuora jota seurata.

Hoitohenkilöstö antoikin hyvää palautetta ja sanoi että ideani on hyvä. Suunnitelmallisuus ja sen mukaan eteneminen viikko kerrallaan. Pienin askelin, pieniä tavoitteita. Yrittää niistä suoriutua ja katsoo sitten jos jossain vaiheessa on halua ja mahdollisuuksia nostaa haastetasoa.

Ensimmäisen viikon listani on seuraava:

Maanantai
työpäivä 8-16
Ohjelma: Ruoanlaitto, pyykinpesu, makuuhuoneen siistiminen

Tiistai
terapia 8-10,
työpäivä 10.30-18.30
Ohjelma: Vieraita illalla kylään

Keskiviikko
työpäivä 8-16
Ohjelma: Lenkkeily

Torstai
työpäivä 8-16
Ohjelma: Lenkkeily

Perjantai
työpäivä 8-16
Ohjelma: Shoppailu + ripsihuolto

Lauantai
vapaapäivä
Ohjelma: Kuntosali

Sunnuntai
vapaapäivä
Ohjelma: Kuntosali

Tässä mun tän viikon ohjelma, ja mä odotan jo kauhulla. Tiedän että monelle muulle tämä on varmaan tosi iisi homma, mutta mä itse olen ihan poikki työpäivien jälkeen. Olen niin paskana että usein en jaksa tehdä muuta kuin maata, tai ainakin pakko ottaa päiväunet tms. Mua 8h työpäivät ja jossain määrin suorittava työ kuormittaa ihan kamalasti, ja tuntuu että olen takki tyhjä työpäivien jälkeen ratkottuani muiden ihmisten ongelmia. Ei vaan jaksa.

Minnan kanssa asuessa olen usein huomannut kuinka se on jatkuvasti menossa. Sillä on ihan hulluna tekemistä, on treeniä ja sitä ja tätä ja kahvittelua ja shoppailua ja sen ja tän ja ton tapaamista ja sitten jo siivotaan hiki hatussa ja kokataan viikon ruokia ja syödään ja sitten meille on tulossa se ja tää ja tuo ja nyt sillä on vielä koulua ja blogi ja muita hommia. Mä oikeasti uuvun jo pelkästä vierestä katselusta kun tuntuu ettei ehdi rentoutua ja istahtaa alas hetkeksikään.


Itse kaipaan sellaista rauhallista tekemättömyyttä ja omaa aikaa, hengähtämistä ja rauhaa, ja olenkin saanut sitä ihan riittämiin, liiaksikin. Niinpä mä nyt yritän tehdä tätä aikataulua ja noudattaa sitä, mutta ihan kauhealle se tuntuu jo etukäteen. Mä oon aivan uuvuksissa jo pelkästä mietinnästä että tällä viikolla edessä olisi kaksi lenkkiä ja kuntosalia, ja mietin jo nyt miten mä pääsen venkoiltua noista pois ja jos en niin miten mä jaksan? Mä kun haluaisin vaan nukkua eikä yhtään huvita!

Noh, kai se on pakko kun tuollaisen typerän listan menin itselleni tekemään. Nyt oikein kiukuttaa. Muutosvastarintaa on siis näkyvissä.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa

Ekat ja vikat pikkujoulut


Meillä oli perjantaina firman pikkujoulut. Känniörvellystä, pettämistä, pomon haukkumista. Pöytiin oksentamista, housuun paskomista, mitäs sitä nyt perinteisesti tehdään? Tommosta se vissiin aika usein työpaikan pikkujouluissa on mutta meillä meni ihan hyvin kaikkialla ainakin mun tiedon mukaan. Kaikilla paikkakunnilla oli samaan aikaan pikkujoulut ja hyödynnettiin somea ihan kympillä. Joka paikassa nimekkäitä juontajia, mm. Jehtro Rostedt, Sauli Koskinen, Lauri Salovaara jne. Meillä oli Mikko Leppilampi vetämässä showta ja ihan hyvin vetikin.


Mä otin nämä bileet ihan iisisti. On tainnut tulla se punkkukiintiö ja viinin lipittely hetkeksi ainakin täyteen. Oli mukavat bileet. Saatiin muutamat drinkkiliput ja muutaman juoman otin omaan laskuun. Muutama lasillinen valkkaria, pari karpalolonkeroa ja alkumaljat. Hyvät ruoat, ihanaa raikasta ja maistuvaa coctail-henkistä purtavaa, ei mitään kulahtanutta jouluruokaa. Bändikin oli soittamassa ja veti covereita aina Michael Jacksonista Antti Tuiskuun ja väliajalla DJ viihdytti listahiteillä ja vanhemmilla suosikeilla. Mä olin jo puolilta öin kotona, jätin portsarille vitosen tippiä ja painelin sporalla himaan  kun en viitsinyt räntäsateessa, tuulessa ja tihkussa kävellä.


Loppu viikonlopusta menikin sitten sängynpohjalla maaten, toimettomana mitään tekemättömänä, jonkinlaisena vihanneksena kuolaten. Nukuin ihan mielettömät määrät lauantain ja sunnuntain aikana ja oikeastaan hieman harmittaa etten saanut mitään aikaiseksi. Viikonloppu meni siis yhdessä silmänräpäyksessä ja taas on maanantai. Huh huh.

Ajattelin että teen itselleni jonkun aikataulutuksen. Ihan lukujärjestyksen minkä mukaan teen asioita. Oon aatellut tätä monta kertaa mutta aina se on jäänyt tekemättä. Mun on aikataulutettava itselleni viikko kerrallaan päiviä milloin urheilen ja milloin teen mitäkin. Mä aloitan tuon kalenterin pitämisen tänään. Muuten nää päivät vaan menee ohi enkä mä saa aikaiseksi mitään.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa