Haluan matkustaa ulkomaille.

Mä olen jo lapsesta asti reissannut vanhempien kanssa maailmalla. Ei me mitään sikarikkaita maailmanympärimatkaajia oltu, vaan ihan tavallisia ihmisiä ketkä jo 80-, ja 90-luvulla kävi aina silloin tällöin ulkomailla.

Mun lapsuuteen kuuluu paljon ihania matkamuistoja. Me käytiin Espanjan saarilla Mallorcalla ja Ibizalla, Kreikan saarilla Rodoksella. Talvilomalla Kanarialla ja kauempana pidemmällä reissulla Yhdysvalloissa. Näitä reissuja tehtiin vanhempieni kanssa ja joskus mukana oli muitakin sukulaisia, kuten isovanhemmat ja heidän sukulaispariskuntansa.

Äidin ystävättärien ja heidän lapsien kanssaan tehtiin myös parit reissut ihan naisporukalla. Käytiin mm. Saksassa ja sen ajan Neuvostoliitossa. Ruotsin risteilyilläkin tuli aina aika ajoin käytyä, ja joskus myös ihan kotimaassa. Minun ollessa ihan pieni kierrettiin vanhempieni kanssa Kalajoen hiekkasärkät ja Porin Yyterit, ja mummon ja vaarin kanssa olin jollain eläkeläisten viikon kestävällä bussimatkalla kiertämässä lappia, se oli tosi hauskaa! Mulla oli silloin ikää noin 10 vuotta ja kaikki muut olivat vähintään 50 vuotta mua vanhempia. Olin pirteä poikkeus siellä joukossa!

16-vuotiaasta lähtien aloin tekemään omia reissuja ilman vanhempia. Kävin mm.poikaystäväni kanssa kahdestaan Espanjan aurinkorannikolla (ei varmaan nykypäivänä tulisi kuuloonkaan mutta siellä me oltiin, kaksi alaikäistä kahdestaan). Miettikää, siihen aikaan ei ollut edes nettiä, ja meillä oli vain käteistä ja käytiin puhelinkioskista joka toinen päivä soittamassa kotiin ja kertomassa että kaikki kunnossa. Lupalaput meillä oli mukana ja asiaa toki helpotti se että parhaan ystäväni isä asui Espanjassa ja omisti ravintolan 30 metriä hotellimme ovelta. Hän oli turvasatamamme reissun ajan ja säilytti mm. osan käteisvarastostamme turvassa.

Täysi-ikäisyyden tultua kävin kavereiden kanssa Venäjällä Viipurissa tyttöporukalla, ja muutenkin matkustin paljon rajan taakse. Se oli jotenkin muodissa 1990-luvun lopulla. 2000-luvun puolella käytiinkin sitten Tallinnassa, ja sitten mulle kehittyi kamala lentopelko (josta kirjoitin mm. täällä) joka pilasi mun elämästä vuosikausia koska en ymmärtänyt hakea siihen apua.

Luulen että lapsuudessa saatu hyvä pohja matkustelulle on osana sitä että mä haluan matkustaa ulkomaille, ja että yleensäkin matkustamista pitää normaalina ja sitä haluaa harrastaa. Voi olla että asiat joista et tiedä ja mitä et ymmärrä eivät sinua kiinnosta ja jos ei lapsena ole päässyt minnekään ei sitä osaa myöhemminkään kaivata. Toisaalta, on myös olemassa paljon ihmisiä jotka ovat jollain tavalla katkeria vanhemmilleen omasta lapsuudestaan ja siitä kun eivät koskaan käyneet missään, ja alkavat heti matkustella kun itsenäistyvät.

Raha on aika usein tekosyy, sillä hyvin vähävarainenkin ihminen voi säästää tai tehdä jotain edullisia äkkilähtöjä ja pakettimatkoja. Moni myöskin on väärässä siinä että matkailu maksaisi paljon; siinä on todella paljon liikkumavaraa suuntaan jos toiseenkin. Matkailla voi pihistellen ja silti kaikesta täysin rinnoin nauttien, tai sitten pistämällä kunnolla rahaa palamaan, ihan miten haluaa.

Yleinen harhaluulo ulkomaanreissuista on myöskin se, että ne olisivat paljon kalliimpia kuin vaikka kotimaan matkailu, mökkivuokrat ja laivaristeilyt. Usein nämä viimeksi mainitsemani asiat ovat loppujen lopuksi niitä kaikista kalleimpia, ja etenkin Suomessa matkailu on kallista. Sillä hinnalla mitä vuokraa mökin viikoksi tai menee jonnekin laskettelemaan, tai viikonlopuksi Ruotsiin, on ihan hyvin mahdollista saada vaikkapa viikon etelänmatka, hyvällä säkällä täysihoidolla. Joka tapauksessa vaikka itse matka maksaisi enemmän, ovat kaikki palvelut ruoasta lähtien usein halvempia kuin kotimaassa. Aina näitä ei siis voi ihan suoraan laskea.

Fakta kuitenkin on että matkustaminen on niitä harvoja asioita joihin rahaa sijoittamalla et köyhdy vaan rikastut. Niitä kokemuksia ja muistoja kun ei voi rahassa mitata, eikä tehtyjä asioita ja menneitä hetkiä voi ottaa pois. Ne on korvaamattomia.

Viimeisen 3-4 vuoden aikana olen pyrkinyt matkustamaan niin paljon kuin mahdollista, ja aiemmin kokopäivätöissä ja muiden palkollisena ollessa loma-ajat ja työnantajan joustavuus tulivat toisinaan esteeksi enemmälle reissailulle. Mä haluan matkustaa ulkomaille ja olisin matkustanut mieluusti paljon enemmänkin!

Toisaalta, en myöskään halua matkustaa yksin ja kaipaan reissukaveria. Sellaisia on onneksi muutamia saatavilla, ja aina yritän vaihdella ja kysellä että kuka pääsisi mukaani milloin minnekin lähtemään, näin sinkkuna kun ei ole sitä miestä kenen kanssa muutoin varmaan suurimmaksi osaksi matkustaisi.

Mun viime vuosien saldona on

Tsekit (Praha)
Unkari (Budapest)
Englanti (Lontoo)
Ranska (Pariisi)
Kanariansaaret (Maspalomas)
Kypros (Protaras)
Italia x 2 (Milano, Rooma ja Santa Marinella)
Viro x 2 (Tallinna)
Turkki x 3 (Bodrum: Torba ja Gümbet, Alanya)

Kaupunkilomat ovat lähes poikkeuksetta olleet Norwegianin kampanjahinnoilla ostettuja, jolloin esim. pitkä viikonloppu Pariisissa lentoineen ja hotelleineen oli saman hintainen kuin viikonloppu Virossa. Lontooseenkin lennettiin 19 eurolla, joten ei voi olla kiinni rahasta.

Rahalle eniten arvoa on antaneet kuitenkin kaikki lämpimien maiden reissut eli ns. etelänmatkat. Niissä olen lähes poikkeuksetta ollut all inclusivena (tai vähintään puolihoidolla) ja varsin edullisesti on saanut reilun viikon hyvässä hotellissa ruokineen ja juomineen. On ollut ihan luksusta!

Mä haluan että säkin matkustat ulkomaille.

Paljon on paikkoja käymättä ja mä haluan matkustaa ulkomaille. Nyt olen ostanut Coca-Cola Zeroakin ihan vain sen takia että jos sattuisi vaikka matkan voittamaan. Olen hyllystä etsinyt mielenkiintoisimmat matkat pullojen kyljessä ja naputellut korkkien koodit aina Cokiksen sivuille. Harmi että monet mielenkiintoiset kohteet on siellä sokerilimsojen puolella, niitä mä en todellakaan osta pelkän korkin takia.

Jos et ole koskaan matkustanut niin mä pyydän, ihan oikeasti, lähde reissuun jos vain suinkin voit! Kuolinvuoteella tulet katumaan jos tajuat ettet koskaan ole ollut Suomen ulkopuolella. Et ole koskaan ollut keskellä vierasta kulttuuria. Et ole koskaan kellunut lämpimillä aalloilla tai nauttinut kuumasta merituulesta ja auringosta. Et ole koskaan syönyt appelsiinia suoran puusta. Et ole koskaan syönyt alkuperäistä lasagnea tai ihaillut henkeäsalpaavia näkymiä vuorenhuipulta.

On paljon asioita mitä et voi tehdä ja nähdä Suomessa ja kotona olemalla, ja joskus voi olla myöhäistä katua. Jos suinkin voisin antaisin jokaiselle sen tunteen millaista on nauttia jostain erilaisesta ja olla keskellä maisemaa jonka voit nähdä vain kuvista. Sun pitää tuntea se sun varpaissa, iholla ja hiuksissa. Nähdä omin silmin ja kuulla omin korvin.

Matkusta!

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

Harmittomat huijaukset lapsuudesta

Olin lauantaina perinteiseen tapaan viettämässä iltaa vanhempieni luona, ja siinä sitten tuli taas juteltua kaikenlaista. Mieleeni nousi muutamia hauskoja muistoja jotka ajattelin jakaa teillekin, ehkä mulla on kohtalotovereita?

En tiedä kuinka yleistä tämä lasten huijaaminen on, mutta kai näitä valkoisia valheita sun muita urbaanilegendoja lipsahtelee monien vanhempien suusta. Osaksi väsymystään ja sitä että pääsisi helpommalla, osaksi varmaan siksi että nämä on myös tapoja pitää lapsi hengissä pelon avulla. Haha.

Tässäpä siis pieni lista niistä asioista millä mua on huijattu, eli vuorossa seuraa harmittomat huijaukset lapsuudesta!

Näkki tulee ja vie

Tämä oli tarina joka muhun saatiin uppoamaan silloin kun olin alle kouluikäinen pieni lapsi. Meillä oli mökki saaressa, joten kuten päätellä voi; vettä oli jokapuolella. Mulle kerrottiin että järvessä asuu näkki joka voi viedä erehdyksessä pikkulapsia jos ne menevät yksin rannalle tai kallioille liian lähelle vettä. Näkki ei siis ole mikään paha otus, mutta sillä on huono näkö ja voi erehtyä jos lapsi liikkuu ilman vanhempaa.

Näin taattiin aika hyvin se että pysyin elossa ja vältyin hukkumiskuolemalta 80-luvulla. Eikä muuten näkki pelota.

Jos syö räkää niin kasvaa mato mahaan

Niin ällöttävää kuin tämä onkin, on monella pienellä lapsella ainakin jossain vaiheessa tapana syödä räkäänsä. Mummoa erityisesti ällötti tämä tapani, ja jos hän yllätti minut rysän päältä hän aina huikkasi että olenko menossa ongelle kun matoja kaivelen. Jossain vaiheessa hän kertoi että syödystä räästä muodostuu mahaan mato, joka kasvaessaan ylttää kurkkuun asti ja voi pilkistää sieltä suuta aukoessa. Näin ollen ei kannattanut syödä räkää edes salaa, koska siitä jäisi kiinni ennemmin tai myöhemmin!

Ps: Tuo hujaus toimi hyvin!

Jos ei istu veneessä rauhassa vaan roikuttaa kättä yli laidan niin viedään Ketlahteen piiaksi

Nyt ei ollut näkki viemässä vaan mun vaari. Minusta olisi ollut niin kiva roikottaa kättä yli laidan ja roikkua veneen keulasta katsellen pohjaan. En saanut siihen lupaa ja vaari sanoi että jos en tottele niin vie minut Ketlahteen piiaksi. Minä aina mietin että millainen kauhea paikka se Ketlahti on ja kuvittelin että ehkä se on eräs vanha lato joka näkyi järven rannalla olevalla pellolla. Istuin aika kiltisti verkkoja hakiessa. Pelotti että joudun vanhemmista eroon.

(Myöhemmin vaari kertoi ettei mitään Ketlahtea ollut edes olemassa. Kunhan sanoi että varmasti tottelisin enkä tippuisi veteen).

Pisamat lähtee sammakonkudulla

Mun isä aina hyväntahtoisesti kiusoitteli mua mun pisamista, niitä kun lapsena oli aina nenässä ja silmien alla. Isän vanhemmilla kyläillessä oli mummolan pihalla pieni oja, ja isä aina vinkkasi että kannattaa käydä naama siellä putsaamassa. Mä mietin usein että mikä mekanismi siinä on että ns. ”teerenpaska” irtoaa sammakonkudulla, mutta koska olin ihan sinut pisamoideni kanssa niin en yrittänyt lähteä niitä pesemään, haha.

Big Cat aka Lion-patukka on pahaa

Tämä on kyllä pahin huijaus koskaan, ja sen takana on äitini. Hänen suurinta herkkuaan oli Lion-patukka, ja kun kerran yllätin hänet syömästä sitä ja kinusin että miksen mäkin saa, äiti ilmeisesti hätävalheena sanoi että mä en tykkää siitä, että enkö muista?

Minähän tietysti sokeasti luotin äitiini ja meni aika hiton monta vuotta ennen kuin edes maistoin kyseistä suklaapatukkaa. Taisin olla jo yläasteella siinä vaiheessa kun paljastui että tuohan on varsin maukas patukka, kun siihen asti olin koko varhaislapsuuteni ja ala-asteen ajan elänyt harhaluulossa etten pidä sen mausta.

Ovela mutsi! Enpä ollut aina kinuamassa ja äiti sai syödä suklaapatukkansa rauhassa.

Harmittomat huijaukset lapsuudessa ovat varmaan aika yleisiä monella. Onko teillä mitään harmittomia huijauksia millä teitä on juksattu lapsena, tai puijaatteko omia lapsianne jollain asialla nykypäivänä? Olisi hauska kuulla!

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808