Hae
Queen of Eve

Oletko onneton uhri vai oman onnesi voittaja? Sä päätät!

IMG_20150422_124251

Mä jäin miettimään näin yksinkertaista asiaa ja omaa suhtautumistani elämässä. Osaanko mä iloita pienistä asioista, osaatko sä? Tuntuu että monille ihmisille tämä on vaikeaa ja helposti takerrutaan aina siihen mikä on huonosti. Lamaannutaan ja kieritään siinä huonossa olossa tai epäonnistumisissa eikä edes yritetä muuttaa toimintamalleja. Jäädään tuleen makaamaan, voivotellaan ja odotetaan että kyllä se siitä itsestään paremmaksi muuttuu tai sitten vaan alistutaan ja lannistutaan. Oli sitten kyse omasta onnesta, parisuhteesta, työelämästä, tai mistä tahansa, niin on todettava että loppujen lopuksi harvat asiat rullaavat ihan itsestään ikuisesti tuolla noin taustalla ja pysyvät sellaisina. Onni ei ole itsestäänselvyys missään asiassa. Onnellisuuden eteen täytyy olla valmis myös paiskimaan hommia, koska loppujen lopuksi kaikkia asioita ei voi saada eteensä hopeatarjoittimella.

Itse olen monesti sortunut olettamaan ja pitämään asioita ja ihmisiä itsestäänselvyytenä. Olen myös omia ongelmiani hoitanut ihan väärin. Ajatellaan vaikka laihtumista: olen aina vaan pyristellyt ja kamppaillut asian kanssa tietyllä kaavalla => nyt täysiä ja nopeasti kauhea hardcore kuuri ja sillä sitten vedetään tikkiin niin että varpaatkin on säikeillä, mutta koska en ole pystynyt olen vaan jäänyt lamaantuneena makaamaan aloilleni tekemättä mitään. Antaa olla sitten, heitetään hanskat tiskiin, olla möllötetään ja lihotaan.

Eikö tässä välissä ole mitään muita vaihtoehtoja?

Miten jos vaikka alkaisi etsimään asioissa kultaista keskitietä, sellaista hyvää oloa. Kaikkea ei voi saada, kaikki ei voi aina mennä putkeen mutta tekemällä töitä asioiden eteen, oli ne sitten mitä tahansa, saa koko ajan enemmän pieniä onnistumisia ja ne palkitsee. Nyt iloitsen siitä että olen pystynyt hallitsemaan syömistäni paremmin. En enää kielläkään kaikkea niin kaikki ei niin houkuttele. Jippii, yksi voitto! Seuraava askel on opetella syömään enemmän kuin kerran tai kaksi päivässä, kohta saan syötyä toistuvasti viidesti päivästä toiseen, mahtavaa! Joo kyllä, se ei ole hetkauttanut painoa vielä pahemmin suuntaan tai toiseen, mutta tiedän että ihan kohta hetkauttaa. Iloitsen tästä onnistumisesta ja ennen kuin huomaankaan, sen sijaan että surkuttelisin läskejäni voin iloita siitä että olen onnistunut korjaamaan tiettyjä toimintamalleja.

Tätä täysin samaa voi soveltaa omiin muihin tekemisiin, työstressiin, parisuhteeseen, ihan mihin vaan haluaa tarmonsa kohdistaa. Sen sijaan että pyörii ja hyörii paskoissaan ja heittää hanskat tiskiin ja päättää että fak juu laif, nyt otetaan loparit, erotaan, kituutetaan ilman sitä mitä haluaa, kannattaa ehkä ensin kokeilla mitä kaikkea asioita voi tehdä sen eteen että hommat saa toimimaan. Helpointa on luovuttaa. Vaikeinta on ottaa vastuu itsestään, läheisistään ja elämästään ja taistella onnensa eteen. Uhrina on mahdollisuus valittaa, mutta kun päättää että perkele, nyt mä korjaan tän asenteeni, nautin hyvistä asioista ja teen hommia sen eteen että korjaan tämän, tämän ja tämän epäkohdan, niin on aika varmaa että sieltä se kohta taas paistaa, aurinko risukasaan.

Otetaan siis onni omiin käsiin ja aletaan paiskimaan hommia sen eteen että se onni tulee ja pysyy. Asiat ei muutu itsestään, olettamalla ja odottamalla, vaan sillä että sitä onnea osaa vaatia ja hieman sen eteen myös taistella!

Mä haluan voida hyvin, mä haluan että mun läheiset voi hyvin. Mä aion tehdä töitä oman onneni eteen ja myös muiden ketkä apuani kaipaavat ja sen vastaanottavat. Teen sen itse itselleni ja yhdessä niiden kanssa jotka sitä haluavat. En jää odottelemaan täydellistä onnea vaan olen onnellinen kaikista pienistä asioista ja teen töitä ollakseni onnellisempi <3

Control-Your-Own-Happiness

2 kommenttia

  1. Jullellson kirjoitti:

    Amen, sistah!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *