Ihan kreisii menoo

Jos mä oisin joku muu niin sanoisin itselleni että hei, nyt loppu toi hoppu ja hommat seis! On meinaan ollut niin päätöntä menoa ja huvittavinta tässä on se että mulla on vapaata ja sairasloma, mun kuuluisi ottaa rennosti ja levätä flunssa ja kuume pois mutta ei, kun ei ehdi ja pitää säätää montaa asiaa samaan aikaan. Minna on mulle nyt monesti sanonut että oon kova tyttö tekemään töitä ja kova tyttö järkkäämään asioita, oon kuulemma ahkera. Sitä mä jäinkin miettimään ja veikkaan ettei kovin moni muu ihan samanlailla mua kuvailisi, mutta totta on että ylitöitä on tullut painettua kuin pieni sika ja tässä ero-, ja asuntoprojektissa olen pistänyt hihat heilumaan ihan tosissaan.

Oon tottunut saamaan mitä haluan ja kun mä näin asunnon minkä ihan tositositositosissani halusin, niin mä päätin että me saadaan se ja niinpä vaan vetäistiin nätisti ohi yleisen näytön. Myös juuri ne huonekalut ja bisnekset mitä olen sisustuksen suhteen säätänyt on aikalailla mennyt niin että mullehetinyt, oon osannut pelata korttini oikein. Vaan hei, milläs me saatais tää määrätietoituus, kunnianhimoisuus ja tekemisen meininki myös niihin mun heikompiin elämän osa-alueisiin, eli henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoon? Se syömispuoli ja liikunta pitäisi saada pysymään tasaisesti kunnossa, eikä niin että kaikki on mulle jotain projekteja joita jaksan aina hetken aikaa. Pitkäjänteisyyttä ei löydy, sellainen mä olen, kovin kärsimätön nainen.

Nyt mä kuitenkin olen hoitanut hommat siihen malliin ettei enää tarvitse tuon uuden kodin sisustuksen suhteen enää niin hirveästi tehdä hommia, ja kaikki isoimmat linjaukset on kunnossa. Nyt vaan rauhassa pakkaillaan, mietitään mitä otetaan, mitä jää, mikä menee roskiin, mikä kiertoon ja mikä myyntiin, ja mitä tulee lisähankintoihin niin hienosäätöä voi tehdä sitten kun ollaan paikan päällä ja saatu kalusteet paikoilleen. Aina voi sisustaa pikkujutuilla, hankkia mattoa ja tyynynpäällistä ja seinähyllyä, pääasia että perusjutut on ensin kunnossa. Mun kärsivällisyys ei vaan kestä sitäkään ettei pääse nyt heti muuttamaan ja heti hakemaan tavaroita ja heti laittamaan niitä, en mä jaksa odottaa. Mä haluan jo muuttaa!

Kuumassa autossa istuessani mä mietin että oisko kiva lenkkeillä tuolla auringossa ulkona eikä hiki hatussa ajaa ristiin rastiin Helsinkiä. Niin mä aion nyt tehdä. Vaikeeta se on mutta nyt mä vihellän pelin poikki ja keskityn hetken aikaa muihin juttuihin, ei koko ajan voi säätää ja häslätä jotain. Nyt mä syön hyvin, juon paljon vettä, lepään. Ja rauhassa ajan kanssa hoidan pakollisia asioita. Pikku paussi tähän tohinaan on oikeasti paikallaan.

Uskotteko että mä oon vähän väsynyt…