Hae
Queen of Eve

Häiriköivät naapurit ja metelöivät lapsiperheet

Häiriköivät naapurit ja metelöivät lapsiperheet kerrostalossa ovat monen piina

Mä rakastan kaupunkiasumista ja haluan ehdottomasti asua Helsingissä. Pidän kerrostaloasumisesta ja olen aina tykännyt asua näin. Varmasti myös vastaisuudessa. Ymmärrän, ettei kerrostaloasumisessa voi vaatia naapureilta täyttä hiljaisuutta. Jos sellaista haluaa, kannattaa muuttaa omakotitaloon. Kuitenkin aika monella on alkanut nykypäivänä menemään puurot ja vellit sekaisin sen suhteen, mikä on häiriöksi ja mikä ei. Häiriköivät naapurit ovat aika monen riesana asuinpaikoista riippumatta, sillä aina johonkin kerrostaloon mahtuu se yksi asukas tai lapsiperhe jotka eivät halua muita huomioida.

Luin tänään Facebookissa eräästä Helsingin sisäisestä ryhmästä aloituksen, jossa ongelmana olivat yläkerran häiriköivät naapurit, tarkemmin sanottuna metelöivä lapsiperhe. Ketjussa aloittaja kyseli apua miten toimia häiritsevän metelöinnin kanssa. Aloittaja kertoi yläkerrastaan kantautuvan meteliä joka oli lähinnä ”ryskäämistä” joka aiheutuu holtittomasta sisällä hyppimisestä ja juoksemisesta. Koska jo kattokruunun sähköliitännät olivat ilmeisesti tärinästä kärsineet, hän oli yrittänyt puhua naapureille ongelmasta tosin ilman tulosta,

ONKO LAPSIPERHEILLÄ OIKEUS MELUTA KOHTUUTTOMASTI KAIKKI PÄIVÄT JA MUIDEN TULEE ALISTUA?

Ensimmäinen ketjuun vastaaja kehoitti muuttamaan pois. Yksiselitteisesti: Muuta pois. Useampi muukin häiriökäyttäytymistä puoltava kommentti löytyi pitkästä keskusteluketjusta joka todella kummastutti mua. Miten ihmeessä ihmiset on nykyään tällaisia? Jotkut häiriköitä puoltavat perustelivat kantaansa sillä, ettei kerrostalossa kuulu olla hiljaa ja siellä pitää kestää elämän ääniä. Osan mielestä lapsien leikkimistä ei pidä kieltää ja hyppiminen ja pomppinen yläkerran asunnoissa on ihan ookoo, vaikka se rytinä kantautuukin alakerrassa asuvalle. Siitä häiriintyminen on kuulemma itsekästä, mutta muiden häiritseminen ei ole. Ei kuulemma saa estää muita elämästä elämäänsä, mutta voi ilmeisesti siis pakottaa muut kärsimään siitä?

Mä vaan sanon, että mikä ihme meitä ihmisiä vaivaa nykyään? Hirveän negatiivisia reaktioita, välitöntä syyttelyä ja ohjeistusta muuttaa maalle. Ei mitään ymmärrystä siihen mistä oikeasti on kyse. Kyse ei ollut siitä etteikö aloittaja olisi sietänyt normaalin elämisen ääniä, vaan siitä etteivät ne olleet enää normaalin elämisen ääniä ja hän oli yrittänyt asiasta huomattaa, tuloksetta.

MILLOIN KYSEESSÄ ON HÄIRIKÖIVÄT NAAPURIT?

Kyllä suurin osa kerrostaloissa asujista ymmärtää, että tietynlaiset äänet voivat kantautua toisten asuntoihin ja se on hyväksyttävää. Joskus kuuluu veden kohina putkissa ja suihkussa lotraus, joskus koiran haukunta, joskus vauvan itku, joskus lapsien leikit. Joskus joku voi pitää juhlat ja naapurista voi kantautua musiikkia ja naurua, ehkä myös laulua (toivottavasti juhlista on ilmoitettu kohteliaasti naapureille), toisinaan jotkut naapurit voivat innostuneena katsoa urheilua, oli se sitten jääkiekkoa tai yleisurheilua ja karjua ”JUMALAUTA!”, ”OIJOIJOIIIII!” ja ”TORILLA TAVATAAN!”. Joskus jostain voi jopa kantautua lemmen leiskuntaa ja nämä kaikki ovat ihan normaaleja elämisen ääniä jos niistä ei aiheudu kohtuutonta häiriötä naapureille.

Laskisin kuitenkin sen jo kohtuuttomaksi häiriöksi jos sisällä pompotetaan palloa, pelataan korista, harrastetaan säkkijuoksua ja riverdancea tuntikausia päivässä. Jos kattokruunut heiluu ja sähköliitokset kärsii yläkerran juoksemisen ja hyppimisen takia niin se ei ole normaalia elämistä. Koiran haukuntaakin pitää sietää silloin tällöin, mutta jos koira ulvoisi ja haukkuisi aamu seitsemästä ilta yhteentoista (tai mikä raja missäkin hiljaisuudelle on) niin se ei ole normaalia.

Miten ihmeessä tämäkin asia saatiin käännettyä niin, että ryskääjän alapuolella asuva ihminen on se ongelma jonka pitää muuttaa talosta? Se on itsekästä häiriintyä. Lapsien pitää saada elää vailla sääntöjä, juosta, pomppia ja kirkua sisällä, pelata korista ja petanqueta ja jos siitä joku kehtaa huomauttaa on automaattisesti lapsivihaaja.

Mun kasvatuksen mukaan itsekäs on se kuka ei huomioi toisia ihmisiä. On ajat muuttuneet entisistä.

Mitä mieltä te ootte tästä asiasta? Saako hiljaisuuden ulkopuolisella ajalla ryskätä menemään vailla mitään tolkkua? 

LUE MYÖS AIKAISEMPI KIRJOITUKSENI KERROSTALOKYTTÄÄJÄT JA OUDOT NAAPURIT

Kuvat Helsinki – Unsplash

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

4 kommenttia

  1. Nimetön kirjoitti:

    Noissa tapauksissa unohdetaan usein kolmas vaihtoehto: puutteelliset tai vialliset rakenteet. Se, että rakennus liikkuu niin että sähköliitännät kärsii ja kattokruunu heiluu lasten leikeissä, kuulostaa just tällaiselta tapaukselta.

    Meilläkin tuli joskus alakerran naapuri karjumaan (lukuisten valitusten jälkeen) miten heidän asunto tärisee, kun 3v tyttö uhmaraivareissaan sätki lattialla. Lopputulema oli, kuten arvata saattaa, että vika tosiaan oli rakenteissa. Kotona meillä on aika tiukka meno, vaikkei naapuri sitä voinut uskoakaan :D

    • Eve / Queen of Eve kirjoitti:

      Tuokin on mahdollista, mutta tämä lähinnä oli vain yksi esimerkki. Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että yli kolme vuotta oli rauhallista. Nyt yläkertaan on muuttanut lapsiperhe jossa pomputetaan palloa ja hyppyytetään ilmeisesti isoa koiraa. Todella kova rytinä nykyään joka päivä. Mä kuitenkin kestän sen, ei ole kovinkaan pitkäkestoista. Kävisin kyllä sanomassa jos muuttuisi jotenkin ylenpalttiseksi. Meidän tapauksessa tuskin on rakenteista kiinni, vaan ihan siitä ettei koripalloa ja kahvakuulaa kannata paiskoa kerrostalossa sisällä, eikä pelata sitä petanqueta jne. You get the point ;D

  2. Jenna kirjoitti:

    Ei todellakaan saa meluta hiljaisuuden ulkopuolellakaan miten haluaa. Tähän tuli vastaus suoraan omalta vuokranantajalta(yhtiö), joka soittaessani kehotti jopa päivällä soittamaan poliisit. Poliisit sen takia, kun kyseinen naapuri oli saanut useita varoituksia, useasti käyty henk.koht. sanomassa ja mikään ei mennyt perille. Niinpä vaan sai puhuttelun, ja varoituksen että jos kertaakaan saman vuorokauden aikana tulee puhelua niin lähtee samantein putkaan.

    Lasten juoksu ja hyppyleikit ei kuulu sisälle, varsinkaan kerrostalossa. Sitä varten voi ja olisi suotavaa mennä ulos. Ainakin minä komennan pihalle jos ei osaa käyttäytyä. Sisällä voi sitten leikkiä kaikkia muita leikkejä.

  3. Heidi kirjoitti:

    Kirjoitat asiaa!
    Jotenkin tuntuu, että nykyään ei saisi mainita mistään epänormaalistakaan käyttäytymisestä – kuten nyt siitä, että kerrostalossa ei vain voi elää ryskäämällä oman mielensä mukaan. Jos mainitsee, olet heti turhanpäiväinen nipottaja. Muuta siis maalle! Sielläkö maallako kaupunkilaiset luulevat nipottajien kertymän olevan?
    Tiedoksi näille ”muuta maalle” -kitisijöille: maalla ei ikinä ole ollut tapana häiritä metakoinnilla ketään. Maalla on kunnioitettu luontoa ja toisia ihmisiä huomattavasti enemmän kuin kaupungeissa. Monellakin tapaa.
    Mielessäni on aina rakkaan jo pois nukkuneen isäni neuvo, kun lähdimme järvelle uimaan tai mökille oleilemaan: ”Siellä ei sitten mekasteta!”
    Tämä neuvo on pysynyt mielessä myös kaupungeissa maailmalla kerrostaloissa elellessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *