Hae
Queen of Eve

Kyllä, mä oon keski-ikäinen!

Millaista on huomata olevansa keski-ikäinen?

Moni varmaan tietää, että mä täytän pian 40 vuotta. Vastahan mä pääsin yläasteelta ja pidin 23-vuotiaita ihan super-aikuisina. Ei kovin montaa vuotta ole kun vietin mun kolmekymppisiä. Miten ihmeessä mä voin olla ihan just neljäkymmentä?

Se kuulostaa aika paljolta ja jotkut varmaan pitää mua tosi vanhana, mutta itse en ajattele olevani vielä mikään ikäloppu rouva. Mun blogin lukijoistakin suurin osa on 25-34 vuotiaita, eli ehkä hieman nuorempia kuin mä. Seuraava ryhmä on loogisesti ”oma ikäluokkani”, eli 35-44 vuotiaat. Myös 18-24 vuotiaita löytyy ihan hyvä määrä Googlen analytiikan mukaan, joten ei kaikki mua varmaan mummona pidä. Mä itse koen olevani noin kolmekymppinen, mutta enhän mä enää ole. Virallisesti mä oon jo keski-ikäinen.

Ahdistaako vanheneminen?

Tuo sana keski-ikäinen on monelle aikamoinen kirosana ja se helposti yhdistetään vanhuuteen ja tylsyyteen, mutta näinhän se on: Keski-ikä kolkuttaa ovella. Vanheneminen on meillä kaikilla edessä, mutta toiset vaan ei vanhene henkisesti koskaan. Mä luulen olevani yksi sellainen. Tavallaan se ikä on vain numeroita, miettikää nyt vaikka Aira Samulinia tai Instagramissakin vaikuttavaa Baddie Winkleä. Mun mielestä nämä naiset voisi hengailla vaikka parikymppisten kanssa niin halutessaan.

Nykypäivänä kolmekymppiset on kuin kaksikymppisiä ja nelikymppiset kolmekymppisiä. Ihmiset on erilaisia ja tietyt ”nuorten jutuiksi” yhdistettävät asiat on ihan kaiken ikäisten suosiossa. Mäkin elän aika erilaisessa tilanteessa kuin normaalisti päälle kolmikymppiset, jo neljääkymppiä lähestyvät ihmiset. Mulla ei ole lapsia eikä tule. Mä en ole koskaan ollut naimisissa. Tällä hetkelläkin mä olen sinkku. Mä oon tosi tyytyväinen elämääni ja pidän itseäni nykyaikaisena, freesinä ja nuorekkaana. Mä tulen toimeen parikymppisten ja kuusikymppisten kanssa ihan yhtälailla. Mielestäni sulaudun monenlaiseen porukkaan ja mulla on kaikenlaista puhuttavaa sekä paljon yhteisiä mielenkiintoja kaikkien ikäluokkien kanssa. Se on oikeastaan tullut tässä iän myötä. Vanheneminen on omalla tavallaan tehnyt elämästä vaan ihanampaa ja mun mielestä myös muuttanut mua tosi paljon parempaan suuntaan.

Missä iässä on liian vanha johonkin?

Mä elän tätä omantyyppistä elämääni ja olen nuorekas nelikymppinen, mutta ihan samoin sitä voi olla joku perheellinen, omakotitaloa asuttava pari koiraa ja farmariauton omistava tyyppi. Se ikä on usein käytökseen liittyvä asia, ja siinä samassa missä vanha voi olla nuori, voi joku nuori elää kuin ysikymppinen.

Mua aina joskus huvittaa se, kuinka parikymppiset kauhistelee jonkun olevan jo niin ja niin vanha. Sitten tajuan, että hei enhän mä kuulukaan heidän porukkaan kun mä voisin olla jo jonkun parikymppisen äiti. Siis ihan hullua! Toki mä huomaan tiettyjä eroja mua nuorempien (ja vanhempien) tuttavien ajatusmaailmassa ja käyttäytymisessä verratuna omaani, mutta ihan samanlailla mä näen eroja oman ikäluokkani kesken. Mä voin käydä keikoilla, kuunnella ganstarappia, nauraa pieruhuumorille, fanittaa tubettajia, lukea jonkun 18-vuotiaan blogia jos haluan ja niin mä aion tehdä siitä huolimatta minkä ikäinen itse olen. Joskus mua naurattaa kun luen netissä jotain keskusteluketjuja missä jengi kirjoittaa tyyliin että ”eihän täällä nyt ketään yli kolmekymppisiä ole tms) juttuja, tajuamatta että kyllä vaan on. Mäkään tuskin olen internetin vanhin ihminen.

Mulle vanheneminen on tuonut vaan hyviä asioita mukanaan, mm. sen että voin julkaista itsestäni kuvia ilman meikkiä, koirankarvaisessa topissa tukka sekaisin enkä mieti mitä muut on musta mieltä. Mä harvoin mietin sitä ennenkään, mutta iän myötä yhä vähemmän. Vanheneminen on siis ihan siisti homma ja se että oon keski-ikäinen on mulle ihan fine. Silti mä oon se sama Eve, olin sitten parikymppinen, nelikymppinen tai kasikymppinen.

Keski-ikäinen paperilla, mutta muuten? Keski-ikäinen my ass!

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

6 kommenttia

  1. Tiina kirjoitti:

    Lähempänä viittäkymppiä huomasin olevani jo ”vanha” moniin työpaikkoihin. Juuri silloin olisi parhaiten työ- ja elämänkokemusta. Parikymppisenä ei saanut tiettyä työtä, kun oli liian nuori eikä ollut elämänkokemusta. Nyt sitä miettii, että mihin hävisi se ikä, jolloin oli sopivan ikäinen `? EI sitä ollutkaan, koska silloin pelättiin, että kohta tuokin nainen jää äitiyslomalle, vaikka en ollut lasten hankintaa suunnitellutkaan !

    • Eve / Queen of Eve kirjoitti:

      Kiitos kommentista! Tuota samaa olen kuullut jo kymmenen vuotta sitten monilta viisikymppisiltä, että ovat olleet ”liian vanhoja” työmarkkinoilla töitä hakiessaan. Nykyisin tosin eläkeiän vaan noustessa ja yhteiskunnan (ja ihmisten muuttuessa) uskon, ettei samanlaista ikärasismia enää harrasteta. Ennen viisikymppiset oli aika ulalla monista asioista, nykyään bisnestä ja somea hoitaa monet paljon vanhemmatkin ja on ihan arkipäivää osata asioita jotka eivät kaikilta vielä kymmenen vuotta sitten onnistuneet. Jonkun tutkimuksen mukaan minkä keran luin sanottiin, että nelikymppinen ihminen on parhaimmillaan, ja myös kuuminta kamaa työmarkkinoilla. Eli jos se on se 40? Ei enää lapsentekoiässä, on jo työelämää ja elämänkokemusta takana mutta vielä paljon hyviä työvuosia edessä. Muutenkin vielä esim. fyysinen kunto on jees eikä varsinaisesti mitään mittavia vanhenemisen merkkejä näy. Mutta hankalaa on jos liikaa aletaan ikää tuijottamaan, ihmisiä pitäisi arvioida yksilöinä.

  2. Said hashemi kirjoitti:

    Etsitkö hyvää ystävää.

  3. Tiina/Fit Fat Mama kirjoitti:

    Sisusta ei kyllä uskoisi,että oot jo ”keski-ikäinen” :) Ikä on muutakin kuin numeroita,oma elämänasenne vaikuttaa paljon minkä ikäiseltä ihminen vaikuttaa. Itse täytän tänä vuonna 30, saa nähdä tuleeko kriisi :D

    • Eve / Queen of Eve kirjoitti:

      No en mä uskois itsekään. Jotenkin vaikee käsittää, mun mielestä oon 30 :D Mut totta, ikä on muutakin kuin numeroita ja koskee niin nuoria kuin vanhoja. Kolkyt ei aiheuttanu mulle kriisiä silloin kun sen täytin, mut 27v kapinoin hieman etukäteen ja aloin polttamaan tupakkaa koska voin (idiootti). Onneksi lopetin :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *