Haluatko oikeesti tietää mitä mulle kuuluu?

Mä sain eräältä lukijalta sähköpostia johon aion vastata henkilökohtaisesti, mutta siitä tuli mieleeni että kuinka montaa ihmistä ne kuulumiset oikeasti kiinnostaa? En tarkoita että ventovieraiden tulisikaan kiinnostua minun kuulumisistani, paitsi ehkä sellaisten jotka juttujani seuraavat koska niistä pitävät tai niistä ärsyyntyvät, mutta tässä yhteydessä heräsi mieleeni se kysymys että kiinnostaisiko FB-kavereitani (kaikkia puolituttuja tai kavereita joita ei ole nähnyt pitkään aikaan) ellen itse automaattisesti päivittelisi kuulumisiani. Hyvät ystävät varmasti alkaisivat jossain vaiheessa kysellä perään jos ei mitään kuuluisi, sitä en epäile hetkeäkään ja tämä nyt on muutenkin vain tälläistä jonninjoutavaa pohdintaa.

No mutta nyt mä kerron mitä mulle kuuluu. Mä olen siis ollut tovin blogitauolla, mitään erikseen ilmoittamatta, ihan siksi ettei tauko ollut mitenkään suunniteltu. Olen ollut noin kolme ja puoli viikkoa lomalla ja sillä ajalla viettänyt kesääni pois ruudun ääreltä. Mä olen näiden viikkojen aikana reissannut ulkomailla. Olen matkustanut hyvän ystäväni Minnan.U:n kanssa Ranskaan ja nähnyt Pariisin (josta vieläkin on reissukertomus ja kuvat laittamatta edellistä pikapostia lukuunottamatta). Mä olen pakannut ja purkanut laukkuni monta kertaa näiden viikkojen aikana.

Olen käynyt muutamien ystävien kanssa ulkona syömässä, tekemässä vähän sitä sun tätä. On oltu erilaisilla parin tunnin risteilyillä tämän loppukesän aikana, parannettu maailmaa juttelemalla tuntikausia ja pohdittu paljon myös syvällisiä asioita.

Vanhempani ovat käyneet täällä uudessa kodissani yökyläilemässä nyt kun koko  lukaali on viiden viikon ajan yksin käytössäni Tyttö Sinä Olet Vahva blogin Minnan ollessa Barcelonassa (kauhea ikävä, ei olla nähty kohta neljään viikkoon!), olen esitellyt vanhemmilleni Helsinkiä ja ollaan kierretty Kauppatorit, kävelty Espalla, kierretty Kampin kansainvälisillä markkinoilla ja  istuttu eri ravintoloiden terasseilla paistattelemassa päivää.

Sen lisäksi että olin ystäväni Minna.U:n kanssa Pariisissa, olin myös eksäni kanssa viikon Turkissa paistattelemassa auringossa ja kellumassa meressä . Reissu oli juuri sitä mitä haimmekin matkaa varatessa: rentoa oleskelua, ei stressiä, ei arjen askareita, vaan lämpöä, hellettä, biitsiä, merta, aurinkoa, uimista. Hyvää ruokaa all inclusivessa ja paaaaaaljon unta. Tuolla reissulla nukuttiin vähintään 9-10h yöunet ja usein 1-2h päikkärit siihen päälle, tuli siis levättyä toden teolla. Olen varsin onnekas siitä että olen saanut matkustaa tänä vuonna todella paljon (Praha, Budapest, Pariisi, Konakli/Alanya) ja että olen saanut matkaseuraa reissulleni niin ystävistäni kuin eksästänikin. Toivottavasti myös jatkossa matkustamiseen löytyy seuraa!


Olen oikeasti tämän kesän ja lomani aikana elänyt ja tehnyt paljon erilaisia asioita, jopa sellaisia mitä en koskaan olisi itsestäni uskonut tekeväni. Olen kokeillut uusia asioita ja vaikka olen pian todennutkin että olen ollut oikeassa, kyseiset asiat eivät ole mun juttuni/mun tyylini niin olenpahan sentään kokeillut. Matkustelun jälkeen olenkin loppua kesälomaani viettänyt viihdyttämällä meillä hetken aikaa vieraana ollutta Mirkkaa jolle tarjosimme yösijan muutamaksi viikoksi hänen Helsingin työprojektinsa takia, sekä hengähtänyt hieman sillä viimeisen reissun hotellihuoneen ilmastointi ja lentokone taisivat tehdä pienet temput ja sain jäätävän kesäflunssan. Onneksi on ollut hyvää seuraa :)

Mulla on ihan hirveästi asiaa ja ajateltavaa mitä pitäisi jäsennellä. Juttuja mistä haluan kertoa ja kirjoittaa. On aiheita laidasta laitaan aina matkakertomuksista syksyn ja arjen alkamiseen ja siihen sopeutumiseen, kauneutta ja kosmetiikkaa, sisustamista ja kodin laittoa, eroprosessissa etenemistä ja omaa henkistä kasvua ja jonkinlaista ”eheytymistä”, oman hyvinvointini parempaa huomioimista ja ahmimimishäiriöstä juttua. Ajattelin että aktivoidun syyskuussa toden teolla kun olen tämän flunssani selättänyt ja kirjoitan blogia joka päivä! Saa nähdä mitä tästä lupauksestani seuraa.