Hae
Queen of Eve

Nyt aion unohtaa Tinderin

Ennen kaikki meni omalla painollaan

Tinderin käyttö ei olisi tullut mieleenkään vielä reilu kolme vuotta sitten. En  olisi ikinä voinut kuvitellakaan meneväni moiseen palveluun, sillä parisuhteesta toiseen siirtyminen oli ollut kohtalaisen vaivatonta ihan luonnostaan. Olen mieltänyt itseni parisuhde-ihmiseksi, olenhan koko aikuiselämäni ajan ollut aina jonkinlaisessa parisuhteessa. Nyt kuitenkin kun tämä asia on muuttunut ja olen ollut yli kolme vuotta sinkkuna, olen ehkä tahallisestikin vältellyt mieskontakteja. Kahdesta miehestä ehdin hieman innostua ensimmäisenä vuotena ja koin ihan pikkuriikkiset ihastumisen tunteet, mutta ne jutut kaatuivat ennen kuin ehtivät kunnolla alkaakaan.  Luulen, että nuo ihastumisen tunteet ja hetkellinen valon pilkahdus olivat jonkinlaisia keinoja jättää entinen parisuhde taakse ja siirtyä eteenpäin. Näiden pikaihastusten kuivuttua kasaan nopealla aikataululla alkoikin pitkä kuiva kausi. Itseasiassa siitä sitten menikin lähes kaksi vuotta hiljaiseloa kun en halunnut edes ajatella asiaa vaikka paristi latasin Tinderin.

Latasin Tinderin koska tuntui siltä, että on pakko

Tämän vuoden tammikuussa ajattelin ja jollain lailla suostuin laittamaan itseni taas alttiiksi pariutumisen mahdollisuudelle ja latasin Tinderin ajatuksella, että nyt menen oikeasti treffeille ja teen asian eteen jotain. Niin teinkin, mutta sitten siellä tapaamani miehet ovat olleet minulle täysin epäsopivia ja kohtaamiset vailla mitään ihastumisen tunnetta. Mä olen käynyt kolmen eri miehen kanssa treffeillä ja pakottanut itseni niille. Ihan siksi koska ajattelin, että mun on mentävä, ja jos nyt antaisin mahdollisuuden heille ja itselleni. Ilmeisesti tällainen on kuitenkin täysin väärä lähtökohta, minä kun en mihinkään sopimusavioliittoihin pysty. En vaan kykene siihen, että alan pitämään jostain ihmisestä ilman ihastusta. Rehellisesti sanottuna mua ei kiinnosta edes tutustua jos en tunne mitään. Tämä on hieman noloa tunnustaa, mutten voi feikata. En voi pakottaa itselleni tunteita.

Miehissä itsessään ei siis ole ollut mitään vikaa, mutta muuten tämä koko Tinderin käyttäminen on ollut ihan perseestä. Olen sitä mieltä, että oli tosi hyvä juttu että hankin Tinderin ja kävin edes muutamilla treffeillä, koska se jollain tapaa sai mut kuitenkin rennommaksi ja vapautuneemmaksi. Mutta sitten taas, se on loppujen lopuksi aika turhaa. On ihan hullua antaa ”säälistä” tykkäyksiä miehille ja lähteä treffeille miesten kanssa jotka eivät ole yhtään mun tyyppiä ja keiden en halua edes koskettavan mua. Miten siitä voisi suhdetta syntyä? En halua joutua intiimiin kanssakäymiseen miehen kanssa keneen en tunne jotain fyysistä vetovoimaa ja kemiaa. Luulen, että jos sellaiseen mieheen törmäisin kenen pelkkä näkeminen saisi perhoset lepattamaan vatsassa, voisin olla ihan toista mieltä asioista. Sellaisen kanssa haluaisin lähteä treffeille, sellaiselle voisin antaa aikaani ja sellaisen kanssa voisi olla kiva tehdä erilaisia asioita. Mutta kun sellaista ei ole näkynyt niin tämä Tinderin käyttö on ihan mahdotonta.

Nyt mä sitten poistin Tinderin, taas…

Espanjan reissun jälkeen lopetin Tinderin käytön. Kävin siellä muutaman kerran kun applikaatio ilmoitteli jotain superlikejä sun muita, mutta viikko sitten päätin poistaa sovelluksen kokonaan. Tietystikään en sitä mun tyyppistä miestä varmaan kohtaa missään lähi-Alepassa tai koirien kanssa lenkillä ollessa ja Tinderin poisto oli sinänsä typerä idea, mutta en mä siellä voi väkisinkään olla johtamassa ihmisiä harhaan. Mua ei nyt vaan mitkään miehet kiinnosta joten en voi esittää kiinnostunutta. Pakko siis pitää taukoa ja odottaa vaikka pimenevää syksyä. Ehkä sitten alkaa taas kiinnostamaan?

On tosi ristiriitainen tunne itselläkin, kun tavallaanhan sitä ajatuksen tasolla olisi kiva seurustella. Niin, jos se kumppani olisi mieluisa. Mutta sitten en kyllä koe olevani yhtään valmis antamaan aikaani ja panostamaan parisuhteeseen, vaan mun on kiva olla just näin, ihan yksinäin. Ehkä tämä kaikki johtuu vain siitä, ettei sellaista sopivaa ole tullut vastaan, enkä sen vuoksi jaksa pelata Tinderin kanssa. Väsyn ja turhaudun kun kaikki on sellaista harmaata massaa mikä ei saa mussa mitään tunteita aikaan. Noh, ehkä tämä tästä ajallaan.

Onko kukaan muu joutunut painimaan näiden tunteiden ja ajatusten kanssa?

 

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

8 kommenttia

  1. Maria kirjoitti:

    Minä poistin mokoman viikko sitten. On koko ajan ollut olo että siellä on pakko jokaisen sinkun olla & käydä ahkerasti treffeillä. Ei niitä treffikutsuja tuu edes kovin usein & useimmat eivät edes vastaa vaikka on tykännyt susta. Ehkä taas innostun jossain vaiheessa mutta tauko tekee nyt hyvää. Nyt on kesä ja ihmiset kohtaavat toisiaan tapahtumissa

  2. JK kirjoitti:

    Vau, ihan kuin mun kirjoittama. Enkä vaan saa mitään irti pelkästä kuvasta ja kovasti tuntuu olevan kaikille vaikeaa saada tapaamisia aikaan. Joten hankalaa! Livenä kaikki on niin helppoa, mutta ei siinä määrin tule käytyä missään, että mahdollisuudet olisivat korkealla. En stressaa, eikä enää onneks kukaan muukaan mun puolesta, koska sinkkuus on jo niin yleistä ettei sitä ihmetellä.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Mä en vaan tapaa ketään missään muuten, että sen puolesta netti ja erilaiset appit on kyllä käteviä. Mutta, nyt ei ainakaan onni ole ollut matkassa kun ei mikään tunnu säväyttävän. Tunteita ei vaan voi pakottaa.

    • JK kirjoitti:

      Niinpä, se on mullakin se yksi suurin syy ollut -niitä keitä tapaa ”live-elämässä” niin ei natsaa eli enemmän pitäisi saada kohtaamisia niin ehkä se sieltä tulisi :) Muutoin taas tinderit ja muut vaatii suht paljon aikaa (kun ei ehdi roikkua koneella), että ne jää sen vuoksikin. Sen kerran kun yrittää niin on hankalaa puolin jos toisin löytää sopivaa aikaa vaikka kyllä mulla aikaa olisi, mut jostain syystä kohtalo on päättänyt tän tehdä mulle vaikeaksi :D Itseä ei niin harmita, mutta on monia, joille kumppanin kaipuu on kova paikka.

  3. Mie kirjoitti:

    Mä oon ollut nyt 2 vuotta itsekseni eron jälkeen, enkä ole kertaakaan ladannut tinderiä. Sekös ihmisiä hämmästyttää! Mutta aidosti nautin itsekseen olostani ja lasten kanssa olemisesta, en halua säätää mitään treffejä tms. enkä ylipäänsä käyttää aikaani miesten kuvien selailuun. En ole sanonu, etten ikinä tinderiin mene, vaan tiedostan kyllä että se on nykyaikaa ja kunhan aika on kypsä, niin varmasti minäkin sen tarjonnan tulen tarkistamaan. Kovin suuri luotto ei ole nimittäin siihen, että tässä itseen ja lapsiin keskittyessä tutustuisin kehenkään IRL, etenkin kun mieluummin pakenen tilanteista kuin jään ottamaan miesten kontaktin oton syytä selville :D

  4. Sdele kirjoitti:

    Vastaisuudessakin olisi kiva jos jaksat kirjoitella aiheeesta? itse olen suhteessa, mutta aihe kiinnostaa. Suhteen löysin Tinderistä mutta siihen menikin hetki aikaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *