Hae
Queen of Eve

Apua syömishäiriöön

Kuinka paljon pitää keskittyä syömishäiriöön?

Kirjoitan blogiini keskimäärin parin viikon välein syömishäiriöön liittyviä postauksia. Siitä huolimatta että aktiivisesti kerron omista kokemuksistani ja tuntemuksistani niin saan aika ajoin toiveita, että kirjottaisin tästä aihealueesta vielä useammin. Itse en kuitenkaan halua täyttää elämääni pelkillä syömiseen ja terveellisempien elämäntapojen sisäistämiseen liittyvillä jutuilla, enkä rehellisesti usko että lukijatkaan haluaisi sitä asiaa käsiteltävän päivästä toiseen, 31 päivänä kuukaudesta. Mun elämässä on paljon erilaisia asioita ja syömishäiriö on vain yksi osa persoonaani, se ei määritä mua kokonaan. Toivon että myös tästä aihealueesta kiinnostuneilla ja kenties samaistuvilla lukijoilla on myös muuta sisältöä ja mielekkäitä asioita elämässään eikä kaikki pyöri vain syömishäiriöön liittyvien asioiden ympärillä.

Jo vuosia blogini on ollut lifestyle-henkinen ja olen selvästi huomannut mun lukijoiden suurimmaksi osaksi nauttivan kokonaisvaltaisesti elämäni ja henkilökohtaisten asioiden ja mietteiden avaamisesta. Joskus ne ovat ihmissuhdejuttuja, joskus ajankohtaisia asioita, joskus kauneutta, sisustusta ja matkustamista. Mitä milloinkin elämässäni tapahtuu ja mua kiinnostaa. Ihan sitä normaalia ja tavallista arkea ja rehellisiä tuntemuksia. Sitten välillä ne jutut pyörivät siellä terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Ne kaikki asiat on mulle tärkeitä ja pieniä osia mun elämästä. Käytännössä kuitenkin lähes viikottain kerroin kuulumisia syömishäiriöön liittyen tai kirjoitan niitä koskevia artikkeleita. Niin tapahtuu myös vastaisuudessa.

Olemme muutakin kuin syömishäiriömme

Syömishäiriöön liittyy usein monia osa-alueita koko elämästä, niin mullakin. Kokonaisuutta tarkastelemalla voi myös huomata heijastumista ja samaistumisen tunteita tai sitten vaihtoehtoisesti ihan uutta näkökantaa omaa elämään. Jatkossakin aion viikottain tai parin viikoin välein pureutua syömishäiriöön liittyviin aiheisiin ja julkaisen juttuja tasaisesti blogissani. Toivon, että ne tavoittavat kaikki sellaiset ihmiset keitä aihe kiinnostaa. Syömishäiriöistä ja tunnepohjaisesta syömisestä kärsii yllättävän moni ihminen, eivätkä kaikki ole ylipainoisia.

Pääasiassa mä olen iloinen ja positiivinen ihminen. Olen optimistinen ja näen toivoa tulevaisuudessa. Näen muutoksen olevan mahdollinen, vaikken aktiivisesti pysty toteuttamaan elämääni kuin oppikirjassa. Olen myös ymmärtänyt, etten yksin pärjää näiden asioiden kanssa eikä ole heikkoutta myöntää sitä. Mielestäni kaikenlaiset tabut ylipainoisuudesta sekä ahmintahäiriöistä tulisi poistaa. Olen ihan yhtä hyvä ihminen näin kuin hoikempana. En kenties ole yhtä terve fyysisesti tai henkisesti, muttei se vähennä mun ihmisarvoa. Hyväksymällä itsensä ja muut ihmiset vikoineen päivineen antaa oman panoksensa positiiviseen muutokseen. Ja vaikka mikään ei muuttuisi, jokainen on hyvä juuri näin. Niin minäkin.

Viime aikojen kuulumisia syömishäiriöön liittyen

Tämän blogipostauksen olen kuvittanut muutamilla syömilläni ruoka-annoksilla. On aamiainen joka sisälsi maksamakkaralla ja herkkukurkulla päällystettyjä hapankorppuja, kreikkalaista jugurttia ja mysliä sekä teetä. On lounas jolloin söin savuporopastaa punajuuripestolla ja rucolalla. On illallinen jolloin söin sisäfilepihviä, sieniparmesanrisottoa ja salaattia kera hyvän punaviinin. Kuvissa ei ole rumia sipsipusseja ja syömiäni hampurilaisaterioita pikaruokaloista, mutta vaikkei kuvia niistä ole, niitä on silti syöty.

En ole syönyt liikaa kertaakaan, mutta taas jälleen vääränlaista ravintoa. Ruokavaliossani on liikaa suolaa ja rasvaa. Ehkä liikaa sokeriakin. Aloittamani lääkityksen sivuoireet ja voimakkain näläntunnen katoaminen ovat tipotiessään ja tunnen taas nälkää sekä ruokahalua. En halua ahmia, mutten ole enää niin robottimainen kuin alussa. Tämä on juuri hyvä merkki siitä, ettei pelkkä oikeanlainen lääkitys ole mikään ihmepelastaja. Muutos tarvii aktiivisesti omaa panostani ja osallistumistani ja koska syömishäiriöön liittyvät ongelmat ovat aika syvällä, niihin tarvii ammittilaisapua. Onneksi olenkin pääsemässä syömishäiriöni ja ajoittain oirehtivan ahdistuneisuushäiriöni vuoksi terapiaan (vihdoin ja viimeinkin!) ja tiedän saavani pitkäkestoista ja ammattimaista apua.

On helpottava tunne kun tietää, että asiat on hoidossa. Syömishäiriöön ei tarvitse alistua.

LUE MYÖS MUUT VIIME AIKOJEN POSTAUKSET SYÖMISHÄIRIÖÖN JA HENKISEEN HYVINVOINTIIN LIITTYEN!

TÄRKEYSLISTALLA VIIMEISENÄ OMA TERVEYS
MÄ TARVIN TERAPIAA
VIIKKO LÄHES RAVINNOTTA
KONTROLLOIMATON HERKKUHIMO ON HIIPUNUT
JOULUHERKUT JA AHMINTAHÄIRIÖ

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

 

Miten rentoudun viikonloppuna

*Sisältää mainoslinkkejä

Haluatko rentoutua viikonloppuna?

Mä haluan. Mulle viikonloput on usein sitä aikaa jolloin pistän itseni ikäänkuin lataukseen. Kerään voimia seuraavaan viikkoon ja teen mukavia asioita ilman kiireellisiä aikatauluja. Näin yrittäjänä työt eivät tietysti lopu viikonloppunakaan enkä sometyön ammattilaisena varsinaisesti ole koskaan täysin vapaalla, mutta viikonlopuista silti raivaan aina suurimmat työt pois. Pyrin siihen, että arkena aherran enemmän ja perjantai-iltapäivän tullessa vaihdan hieman vapaalle.

Mä toisinaan perjantai-iltaisin jo petaan viikonloppua rentouttavammaksi kuin millaista elämäni arkipäivisin on. Usein otan normaalia pidemmän suihkun, kuuman ja rentouttavan. Pesen jollain extra-ihanalla suihkusaippualla, hoidan hiuksiani ja annan niiden kuivua luonnollisesti ilman föönaamista. Saatan sytytellä muutaman tuoksukynttilän makuuhuoneessa tai istua olohuoneessa katsellen televisiosta jotain viihdeohjelmaa kynttilänvalossa. Sellaista rentouttavaa ja rauhallista oleskelua.

Lauantaisin mä saatan tehdä pari tuntia töitä, ihan hissun kissun rauhakseen. Usein se tapahtuu aamupäivän aikana. Ei stressiä. Iltapäivisin lähden aina tapani mukaan vanhemmille istumaan iltaa. Se on meidän perheen sellainen yhteinen hetki kun koirien kanssa vieraillaan ”mummolassa”. Se on tavallaan myös yksi osa mun rentoutumista. Mennä kylään rakkaideni luo, katsoa ja kommentoida yhdessä tv-ohjelmia, vaihtaa kuulumisia ja nauttia jonkun toisen kokkaamaa päivällistä tai illallista. Se on musta ihanaa.

Launtai-iltaisin kun palaan yhdeksän jälkeen kotiini, alkaa se mun oma aika. Se voi olla kasvonaamio kasvoillani elokuvan katsomista tai sitten vaikka juustoja ja viiniä parin ystävän seurassa meidän kotona. Mitä tahansa rentouttavaa ja kiireetöntä ohjelmaa.

Haluan rentoutua ja nollata viikon asioiden parissa joista nautin

Sunnuntaisin haluan nukkua pitkään. En laita herätyskelloa. Herään sitten, kun musta tuntuu siltä. Saatan lukea kirjoja jos pystyn olemaan poissa koneelta (vaatii harjoittelua), kuuntelen podcasteja tai äänikirjoja. Joskus kuuntelen rentoutusvideoita Youtubesta, mitä milloinkin fiiliksen mukaan.

Sunnuntaisin mun tapa rentoutua on usein myös ruoan tilaamista kotiin Woltista tai sitten ajan kanssa jonkun herkullisen lempiruokani kokkaamista. Saatan tehdä lasagnea tai spaghettia ja bolognesea. Tai tortilloja. Sellaista mun mielestä todella hyvää ruokaa.

Sunnuntaisin voin myös viettää kotona spa dayn. Jos jaksan niin hoidan jalkoja. Teen jalkakylvyn tai vähintäänkin raspaan jalat suihkussa. Yritän opetella myös käyttämään vartalovoiteita, sillä ihoni on alkanut kuivumaan iän myötä. Tämä on ihan uusi ongelma. Ihoni on etenkin jaloista ihan korppua. Sääret suorastaan hilseilevät ja niitä pitää uittaa rasvassa. Toisaalta se on mukavaa, huomaan oikein kuinka voiteet imeytyvät ihooni nanosekunnissa. Jollain tapaa sekin on tapa rentoutua, henkisesti tyydyttävä prosessi seurata kuivan ihon janoa ja rasvan imeytymistä ihoon. Hassua.

Paras tapa rentoutua on spa tai hieronta

Ihan ylivoimaisesti paras tapa rentoutua on käydä jossain spa-hoidossa tai esim. hieronnassa. Mä toisinaan otan tunnin tai jopa puolentoista hierontoja. Jos olisi mahdollista, kävisin hieronnassa ainakin kahdesti viikossa. Kokovartalohieronnassa, niska-hartiahieronnassa ja päähieronnassa. Haluaisin myös käydä kasvo-, käsi-, ja jalkahoidoissa. Lillua jossain maitomaisessa kylpyammeessa ja nauttia eteeristen öljyjen tuoksusta. Kellua poreissa. Mitä tahansa ihanaa jonka avulla voi rentoutua. Olla olematta koneella ja sosiaalisen median jatkuvasti tavoitettavana. Jossain ihan muussa maailmassa.

Mikä on teidän mielestä paras tapa rentoutua viikonloppuna vai onko rentoutuminen laisinkaan tärkeää teille? Meettekö elämässä eteenpäin kuin höyryjunat vai onko välillä tarve pysähtyä ja rentoutua? Kertokaa ihmeessä teidän parhaat vinkit rentoutumiseen!

Psst! BookBeatilla* on uusille rekisteröityjille kahden ensimmäisen viikon kokeilu maksutta. Sieltä voi siis ladata itselleen äänikirjoja tai normaalisti luettavia kirjoja oman kiinnostuksen mukaan. 

Psst! Offerillassa* on tällä hetkellä ihan mielettömiä rentouttavia tarjouksia. Mm. jopa kolmen tunnin kestoisia koko vartalon hemmottelupaketteja*, erilaisia hierontoja*, sekä kasvohoitoja* ja jalkahoitoja* Kannattaa käydä katsomassa parhaat tarjoukset.

Kuvat Unsplash

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa