Yksin kotona
Huiiii… Mä oon ekaa kertaa yksin täällä yhteisessä kodissamme ja oon ollut jo viimeiset pari tuntia niskavillat pystyssä. Heti kahdeksan tai yhdeksän aikaan kun alkoi pihapiiri ja kadut hieman hiljenemään, tuntui että tässä 1925 rakennetussa talossa oli kaikenlaista epämääräistä rapinaa ja kolinaa, ja sen lisäksi möröt tulee ikkunoista ja ovista ja kissat on paholaisen riivaamia. Eikä vielä ollut edes pimeää…
Nyt televisiosta tulee X-Men ja välillä vilkaisen kauhuissani kun kuulen pelottavaa musiikkia. Ja mikä hirvee näky! Yäk. Tommoset naamat tulee saletisti mun uniin. En halua nähdä tommosia!
Ja nää Minnan kissat… Niissä on just tänään jotain pahaenteistä. Niiden silmät välkähtelee ja ne liikkuu salakavalan hiljaa ja nopeasti, ja yhtäkkiä ilmestyvät jostain tuijottamaan tai ovatkin ihan mun selän takana. Hui.
Tänään kun mä meen petiin kiitän sitä että uusi jenkkisänkyni on niin pienellä maavaralla ettei sen alle mahdu mitään olentoja. Varmuuden vuoksi kuitenkin joudun varmaan hyppäämään sinne kunnon pompulla jo oviaukosta, ettei vaan mikään tarraa nilkasta.
Tarviit nyt jonkun henkivartijan sinne :D Tsemppiä <3
http://tyttosinaoletvahva.fitfashion.fi/
Kyllä mä pärjään. Nyt oon jo ihan ok :D