Mä lopetin Tinderin käytön keväällä

Mun viimeiset hetket Tinderissä oli Espanjan lomamatkan aikana jonka jälkeen poistin sen kokonaan puhelimestani. Tajusin ettei mua oikeesti kiinnosta etsiä nyt mitään poikaystävää joten miksi siis roikkua Tinderissä? Tinderin käyttö on ollut mulla aiemminkin tosi epäsäännöllistä ja siitä olen kirjoittanut paljon juttuja myös blogin puolelle. Kaikkihan alkoi tänä vuonna siitä kun tammikuussa palasin takaisin Tinderiin ja sen jälkeen olikin pian mun ensimmäiset Tinder-treffit. Oon ollut enemmän vastaan, mutta myös puolesta. On siitä ollut mulle myös hyötyä että olen ollut Tinderissä. Kirjoitinkin siitä miten deittailu on muuttanut minua.

Kävin muutamilla treffeilläkin ja tapasin ihan kivoja miehiä, mutta sitten tajusin ettei tää nyt vaan mee pakottamalla. Homma alkoi tökkimään ja kirjoitin jutun jossa treffaan enemmän vanhempiani kuin miehiä ja mitä vikaa on Tinderissä? Koko tinderöinti ärsytti ja avauduin siitä, että kohta on taas lähtö Tinderistä lähellä. Pohdin hetken sinkkuuttani postauksessa kolme vuotta sinkkuna and counting ja ollessani reissussa pääsin hehkuttamaan miten espanjalaiset miehet on wow! Sitten olikin pakko pitää paussia ja ilmoitin, että nyt aion unohtaa Tinderin ja siitä lähtien aiheesta ei ole puhuttu. Ennenkuin nyt.

Tinderin käyttö on nyt siis holdilla

Älkää siis pelätkö, en ole ihan heti palaamassa takaisin vaikka tämä mun meno Tinderin suhteen onkin ollut aikamoista soutamista ja huopaamista. Mutta ei voi väkisin enkä mahda itselleni mitään. Mun pitää kuunnella omia fiiliksiä ja fiilikset Tinderistä (ja ylipäätään parisuhteista) ei oo nyt hyvät. Mutta, on tässä jotain hauskaakin eikä vain valittamista. Jopa mun erittäin lyhyen käyttöhistorian aikana on tullut muutamia aika erikoisia kohtaamisia. Tai siis tutustumisia, keskusteluja, mitä näitä nyt. Ajattelin, että näin toisen puolen anonyyminteetin säilyttäen kerron kolme juttua.

Mies joka vihaa SoMea mutta ihastuu bloggaajaan

Mies kenen kanssa kemiaa oli aivan hulluna jo pelkkien kuvien perusteella. Kipinät sinkoili heti matchin jälkeen puolin ja toisin ja flirtti lensi ilmassa. Wow mikä mies ja mitä juttuja! Ei kun, hetkonen. Ei tämä nyt menekään putkeen kun mä olen hänen mielestään käytännössä Martina Aitolehden somenäkyvyyttä vastaava lihava versio suomalaisesta julkkiksesta ja mies ei siedä yhtään sometusta eikä mitään muutakaan siihen viittavaa julkista työtä ja näkyvyyttä. Okei, sitten meillä on ongelma, tämä kun on mun työ ja vaikka olisi vain harrastus niin en olisi lopettamassa blogia, Instagramia, Facebookkia jne. Se oli sitten vähän niin kuin siinä.

Mies joka valehteli työtehtävänsä ja osittain myös työpaikkansa

Tämä oli mies kuka aloitti juttelun heti matchin jälkeen, oli tosi mukava ja ehdotti nopeasti treffejä jotka lyötiinkin lukkoon. Kertoi olevansa eräässä isossa yrityksessä töissä paikkakunnilla X ja Y ja mainitsi alemman johdon työtehtävistään. Muuten hyvä mutta kun itsekin olin ollut joskus samassa työpaikassa niin tiesin että hänen puheensa on valetta. Ei tehnyt niitä työtehtäviä joita esitti tekevänsä eikä siellä jossa sanoi (kyseisessä firmassa oli kyllä mutta jonkun vuokrafirman kautta ihan alimman tason rividuunarina, varmistin epäilykseni vielä parilta entiseltä duunikaverilta).

Ghoustasi sitten mut kolmen päivän juttelun jälkeen kun olimme sopimassa hänen ruokatuntinsa aikana tarkempia yksityiskohtia tulevista treffeistä ja samalla esitin uuden kysymyksen hänen työstänsä (odotin mielenkiinnolla miten hän aikoo selittää). Vastasi hymiöiden kera että ”vastaan sulle ihan kohta :)” ja sitä kohtaa ei tullut ikinä. Taisi tajuta että käry kävi ja oli sitten niin nolona ettei kehdannut myöntää valehdelleensa työtehtävistään heti alussa. Ihmettelen silti miten kehtasi olla vastaamatta enää Whatsapissa vaikka näin hänen lukeneen viestini kun ihmettelin mihin katosi. Otetaan kuitenkin huomioon, että meillä on useita yhteisiä tuttavia hänen työpaikallaan ym, treffit jo sovittu, hän oli aina aloittanut kaikki keskustelut iloisena jne. Todella noloa hänelle.

Fiksua ja filmaattista esittävä toivoton seksihullu

Mies joka ei osannut keskustella normaalisti vaikka kuinka yritti, vaan kaikki keskustelut johtivat koko ajan seksiin. Muuten oli ainakin alun perusteella oikeasti ihan ookoon oloinen tyyppi, mutta häneen oli todella vaikea tutustua ihmisenä ja yrittää keskustella mistään aiheesta kun jokaiseen asiaan sai ujutettua jotenkin seksiä. Ei tarvinut sanoa kuin ”Mä tykkään katsella Netflixistä leffoja” niin vastaus oli ”Mä haluaisin katsella sua kontallaan takaapäin” tai jotain muuta vastaavaa. Vaikka olisi vaihtanut päivän kuulumisia tyyliin ”Mitä teit tänään?” niin siitä tuli väkisin joku ”Huh huh, en voi keskittyä tähän yhtään kun olen ihan kovana. Anteeksi kun en pysty olemaan herrasmies, nyt yritän tsempata!” ja kahden minuutin normaalin juttelun jälkeen sama ralli. Kaikki ns. perinteiset tutustumisyritykset ja keskustelut kuivui koko ajan kasaan kun hän ei päässyt eteenpäin siitä kuinka kiihottava hänen mielestään olen ja mitä kaikkea mahdollista hän haluaisi kanssani tehdä. Jatkoin keskustelua muutaman viikon koska välillä hän pystyi hetken tsemppaamaan, mutta en kyllä tajua miksi katselin sitä niinkin kauan kun loppujen lopuksi homma oli ihan toivotonta.

Kuulostaako mun tarinat tutuilta vai ihan toivottomilta? Yllättävää on kuinka lähes kaikki tuntemani naiset jotka ovat olleet Tinderissä ovat kohdanneet useitakin ihme tyyppejä. Ja sitten sanotaan että naiset on vaikeita…

Kuvat Unsplash

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa

Musta tuntui tosi pitkän aikaa siltä, että olen kulkenut ikäänkuin jonkinlaisessa sumussa

Se sumu on turruttanut tunteita ja ajatuksia, saanut mut hieman välinpitämättömäksi itsestäni ja poissaolevaksi ympärillä olevista asioista. Siinä sumussa on ollut ihan turvallista ja jollain tapaa myös valheellisesti hyvä olla, mutta toisaalta siinä sumussa on ollut pääasiassa vain huonoja puolia. Mun ajatus ei ole kulkenut normaalin lennokkaasti, mun vilkas mielikuvitus ei ole jaksanut kehitellä mitään uusia juttuja ja mun energiatasot on olleet lopussa. Siinä sumussa on unohtuneet kaikki unelmat ja ihanat asiat. Ei vain ole ollut intoa saati jaksamista nousta sieltä.

Oonko masentunut sittenkin? Oliko tyhmä päätös lopettaa lääkitys?

Pitkään mä mietin ja pohdiskelin sitäkin vaihtoehtoa, että oliko ahdistushäiriöön ja syömishäiriöön tarkoitettujen lääkkeiden lopettaminen huono juttu. Sekö tätä oloa pahensi? Ehkä näin olikin aluksi, mutta toisaalta miksi nyt sitten yhtäkkiä alkaakin maailma aueta, ympärillä on valoisampaa kuin ennen ja jaksan paremmin? Mistä tämä yhtäkkinen muutos sitten tuli kun enää en tunne kulkevani siinä sumussa? Olen varma ettei kyse ole mistään vakavasta masennuksesta joka olisi vaatinut mitään diagnosointia. Oikeastaan jo nyt taidan tietää vastauksen ja se vastaus piilee ruokavaliossa.

Epäterveellinen ruokavalio saa mut kulkemaan sumussa. Liiallinen rasvan ja suolan käyttö on aktiivisen mielen ja energiatasojen murha. Hiilarit ovat hyvästä, mutta suurissa määrin yhdistettynä rasvaan ja suolaan saavat sen ihanan raukean olon muuttumaan epäterveellisen turruttavaksi olotilaksi jossa sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi ovat vaakalaudalla. Siinä sumussa on vain vaikea tajuta sitä asiaa ja olon ollessa epämääräisen huono ja vetämätön on entistä vaikeampaa tehdä minkäänlaista muutosta.

Sumu hälvenee ja on helpompi olla itsensä kanssa

Nyt kun olen kuitenkin saanut alkuun sen muutoksen niin huomaan eroon entiseen jo ihan reilussa viikossa. Se on lyhyt aika luvata mitään pitkäaikaista ja pysyvää, mutta se on hyvä alku. Silmäni ovat auenneet sen sumussa kulkemisen jälkeen ja huomaan konkreettisesti miten olen kohdellut itseäni huonosti. Tiedän, että ansaitsen kaiken sen hyvän ja haluan antaa itselleni vain parasta. Olen kuitenkin valheellisesti tarttunut siihen hetkelliseen hyvään oloon ja nauttinut vääristä asioista, sellaisista jotka tekevät minulle hyvän olon vain lyhyeksi ajaksi ja kokonaisuutena tuhoavat.

Ruokavalion muutos terveellisempään suuntaan ei pelkästään ole parantanut fyysistä oloani vaan ennen kaikkea vaikuttanut henkiseen hyvinvointiini ja sen arvotan kaikista korkeimmalle. Hetkelliset hiilaripöhöt kestää kuka tahansa ja ne kuuluvat myös osana normaaliin elämään, mutta jatkuvaa henkistä pahoinvointia ei kukaan halua. On uskomatonta miten suuri vaikutus epäterveellisellä ruokavaliolla on myös mielen tasolla.

Tähän aiheeseen liittyen ja taustaa sumusta pois pääsemiseen löytyy mm. näistä blogiteksteistä jotka kannattaa tsekata: Niille joil on paha olla ja Ruokavalion täyskäännös

Kuvat Unsplash

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa