Hae
Queen of Eve

Aina on joku jolla menee paremmin tai huonommin

Täällä kaukana kotoa on taas aikaa miettiä, tai ainakin tuntuu että kun ei ole niin lähellä omia onnistumisia ja epäonnistumisia saavat asiat uutta perspektiiviä. Mulla on periaatteessa aika helppo ja hyvä elämä, en ole kultalusikka suussa syntynyt mutta ehdottomasti etuoikeutettu, elämässäni vähintään kohtalaisen hyvin pärjännyt ja edennyt ihminen vailla suurempia takaiskuja. Toki mullakin on omat haasteeni ja suruni ollut mutta niinhän meillä kaikilla. Monen elämä vaikuttaa kaukaa katsoen hyvin kadehdittavalta mutta onko se sitten todellisuudessa sitä?

Ne täydelliset unelmaparit eroaa ja miljonäärit taistelee syöpähoidoissa. Instagramin täydellisimmät ja kauneimmat naiset voivat olla yksinäisiä ja onnettomia, eikä se kateutta herättävä tuttavasi tekisi mitä tahansa saadakseen onnellisen perheen ja jo aikapäiviä sitten menehtyneet vanhempansa takaisin.

Mä oon kova haaveilemaan ja unelmoimaan lottovoitoista. Mietin kuinka rikkaana olisi elämä niin paljon parempaa siellä Monacon satamassa oman huvipurren kannella, mutta olisiko se sittenkään?

Samanlailla mä pelkäisin että mun vanhemmat kuolee ja ihan sama huoli mulla olisi omasta terveydestä. Ehkä mä myös murehtisin koko maailman murheita ja yrittäisin niitä kantaa hartioillani, sillä voisin olla onneton kun minulla on kaikki asiat niin hyvin ja muilla ei ole, voisin tuntea huonoa omatuntoa.

Helppoa on aina miettiä miten muilla on asiat paremmin ja mitä vielä tarvisi lisää. Näin lomaillessa sitä sokeutuu myös todellisuudelle makoillessaan 24/7 palvelun alla hienossa all inclusive hotellissa ja ajattelee kuinka upeaa olisi asua Kanariansaarilla.

Vaan niin ne paikallliset asuu täälläkin ihan niin kuin vaikka Kontulassa. On omat työt, velat ja velvoitteet ja huolensa. Ei se elämä ole yhtä auringonpaistetta kenelläkään, joskus täälläkin sataa.

Irtiotto arjesta on ihana asia ja on mahtavaa kokea toisinaan pala luksusta. Loppujen lopuksi en kuitenkaan aio kadehtia keksittyjä kuvitelmia vaan keskityn nauttimaan siitä mitä mulla on, vaikkakin se on siellä harmaassa ja ”tylsässä” Suomessa.

2 kommenttia

  1. KaDa kirjoitti:

    Hyvin kirjoitettu. Niimpä!

  2. Outi Karita kirjoitti:

    Niin ne ajatukset vaan lentelee ja palaavat taas maan pinnalle. Se on totta, että emme ikinä tiedä koko tarinaa toisista, mitä murheita, huolia ja haaveita itse kullakin on…
    Hyvää pohdintaa! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *