Hae
Queen of Eve

En viitsinyt laihduttaa joten menin kauneusleikkaukseen

”En viitsinyt laihduttaa joten menin kauneusleikkaukseen”

Tämän tyyppinen väite ei suoraan tässä muodossa pidä paikkaansa, vaikka otsikoihin ja irralliseksi lauseeksi se onkin tarkoituksella napattu. Ennen plastiikkakirurgiaa on taustalla ollut rajuja painonpudotuksia ja jojoilua eestaas. Mitään niitä tuhoja mitä voimakas lihominen/laihtuminen sai omalla kohdallani aikaan ei olisi voinut korjata sen enempää laihduttamalla. Nahka ei loputtomiin takaisin kuroudu eikä sellaisia jumppaliikkeitä ole olemassakaan millä yli 30 x 45 cm, 4,5kg rasvaa ja ylimääräistä nahkaa sisältävän roiskeläpän/eturepun eli riippuvan alavatsan saisi vetäytymään. Myöskään 30cm alaspäin venähtäneitä rintoja ei minkäänlaiset pecdeckin heiluttelut salilla tule nostamaan takaisin paikoilleen, joten on itsestäänselvyys että tämän tyyppisiin ongelmiin auttaa vain kirurgin veitsi.

Mutta, tässä tulee se mutta. On paljon asioita jotka olisin voinut tehdä toisin, jättää tekemättä tai odottaa. Tietynlainen kaikkitännemullehetinyt ja mahdollisimman helpolla ja vaivatta on aina ollut perisyntini ajattelumaailmassa. Mä olen nautinnontavoittelija ja ihminen joka haluaa maksimoida hyödyt ja minimoida haitat, mutta toisaalta, onko siinä mitään väärää?

Rasvaimut ovat omalla tavallaan olleet eräänlainen oikotie onneen, ja vaikkei niitä voi käyttää laihdutuskeinoina on niistä ollut apua. Näin jälkeenpäinkin niistä on oma hyötynsä: tietyille alueille se rasva ei enää kerry niin helposti, ja jotkut ongelmapaikat pysyvät paremmassa kuosissa.

Kauneusleikkaus vai korjaava leikkaus?

Mietin että onko tuo sana kauneusleikkaus edes oikea sana kaikissa mulle tehdyissä operaatioissa… Itseasiassa se ei ole, ja jos tarkkoja ollaan on osa ”kauneusleikkauksistani” ollut ns. korjaavaa plastiikkakirurgiaa, sitä ihan samaa mitä vaikkapa julkisen puolen sairaanhoidossa tehdään tarpeen mukaan verorahoilla. Minä vaan hakeuduin omatoimisesti yksityissairaalaan ja maksoin itse viuluni (toki jo verojen muodossa olen maksanut omat hoitoni muutenkin jos sikseen tulee), näin ollen saaden paljon sellaista mikä ei ehkä julkisella puolella olisi ollut mahdollista toteuttaa omien toiveideni mukaan, jos ollenkaan.

Operaatiot jotka minulle on tehty

Minulle on tehty kolme isoa leikkausta, ja tässä järjestyksessä.

  1. Mastopexia periareolar – Rintojen kohotus ja protesointi donitsi-tekniikalla
  2. Abdominoplastia – Iso vatsanahan kiristysleikkaus
  3. Brachioplastia – Käsivarsien kiristysleikkaus

Näiden ohella, samaan aikaan tai niiden yhteydessä on suoritettu myös paikallisia rasvaimuja, kuten käsivarsien, ylävatsan ja kylkien alueelle. Muutoin isoissa kauneusleikkauksissa en ole ollut (haavatulehduksen korjausleikkauksia lukuunottamatta), mutta erilaisia pistoshoitoja ym. kauneuden pientoimenpiteitä minulle on tehty.

Itse koen etten ole oikeastaan kauneuteeni puuttunut millään tavalla ja muuttanut ulkonäköäni jonkun muunlaiseksi kuin sen kuuluisi olla, vaan pikemminkin olen näillä korjaavilla operaatioilla palauttanut takaisin sen mitä olen lihomisella, laihtumisella ja painonvaihteluilla tuhonnut.

Miksi kauneusleikkauksia eikä esim. laihdutusleikkausta?

Ilta-Sanomien jutussa ei sen syvemmin käsitelty taustaani joka on diagnosoitu ahmintahäiriö (binge eating disorder) joka tekee laihtumisesta ja saavutetussa painossa pysymisestä hyvin vaikeaa ja haastavaa, ja vastavuoroisesti painon nousemisesta todella helppoa ja nopeaa. Ahmintahäiriötä sairastava ei ole sopiva kandidaatti vatsalaukun pienennykseen eli ns. laihdutusleikkaukseen, sillä laihdutusleikkaus ei korjaa itse sairautta joka lihomisen/lihavana pysymisen aiheuttaa, vaan vain ja ainoastaan yrittää estää syömästä liikaa. Ahmintahäiriöisellä on suuri riski syödä itsensä hengiltä leikkauksen jälkeen ja henkinen kunto ei ole sitä mitä leikkaukselta vaaditaan.

Itse en muutenkaan kyllä koskaan valitsisi laihdutusleikkausta ellei kyseessä olisi sängyn vankina, liikuntakyvyttömänä ja noin 350kg painavana oleminen ja 90% riski kuolla ilman leikkausta, sillä leikkaus on peruuttamaton ja voi aiheuttaa pahoja terveysongelmia koko loppu elämän ajaksi (erilaiset puutostilat, imeytymishäiriöt, suolen ja vatsan toiminnan häiriöt ja pahoinvointi, hiustenlähtö, anemia ym).

Ajatukseni kauneusleikkauksien takana

Mä itse uskon yksilönvapauteen ja siihen että jokaisella on oikeus tehdä ulkonäölleen mitä haluaa. Mä en vastusta tai tuomitse muiden ihmisten valintoja mitkä koskevat heitä itseään ja heidän omaa elämäänsä, ja mikäli joku haluaa muuttaa ulkonäköään kirurgisesti tai korjata jotain virheitä itsessään, on jokaisella siihen oikeus ja vapaus. Mikäli se parantaa heidän elämänlaatuaan kuten se on parantanut minun elämänlaatuani niin sanon että go for it.

Olen kuitenkin sitä mieltä että nykypäivänä eletään aivan liian ulkonäkökeskeisessä maailmassa ja paineet näyttää tietyltä ovat todella kovat. Itse olen operaatioideni aikaan elänyt vahvasti fitnesspiireissä jossa ulkonäkö on yksi tärkein asia mikä ihmisen arvottaa ja mistä ihmistä arvostellaan. Vaikka viimeisistä operaatioistani on jo neljä vuotta aikaa, on ulkonäkökeskeisyys vain kasvanut ympärilläni.

Liikunta ja hyvät elämäntavat, terveellinen ruokavalio ym ovat tärkeitä asioita juuri sen terveyden takia, mutta aika moni suorittaa niitä pikemminkin ulkonäkö kuin hyvä olo edellä. Mä tosin olen hypännyt siitä junasta pois kokonaan ja saanut tietynlaisen mielenrauhan viimeisen parin vuoden aikana. Olen itseni kanssa enemmän sinut kuin vuosikausiin enkä yritä enää pakkomielteisesti laihduttaa ja kuntoilla hampaat irvessä. Tietynlaisen ulkonäön tavoittelu ei ole mielestäni lainkaan tärkeää saati edes kiinnostavaa, ja ympyrät joissa olen joskus elänyt tuntuvat tosi kaukaisilta, ja se maailma ihan hirveän pinnalliselta.

Nämä erilaiset plastiikkakirurgiset operaatiot ovat aika laaja aihealue käsitellä ja kysymyksiä on varmasti paljon, joten jos joku mietityttää niin tähän postaukseen tai minulle voi laittaa suoraan kysymyksiä mikäli jokin kiinnostaa erityisesti. Voin tehdä aiheesta Q & A postauksen jossa avaan vielä paremmin askarruttamaan jääneitä asioita.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

 

4 kommenttia

  1. Honanna kirjoitti:

    Kiitos rehellisestä ja avartavasta kirjoituksestasi. Myös sinusta kirjoitettu IS:n juttu oli mielestäni loistava! Ajatuksesi kauneuden perässä juoksemisesta todella herätti tunteita ja samaistumisen kokemuksen. Omassa elämässäni selviydyn kyllä vaativista akateemisista opinnoista, yritän olla hyvä tyttöystävä, huolehdin yksin jääneestä äidistäni ja yli yhdeksänkymppisistä isovanhemmistani, mutta kipuilen ja koen epäonnistuvani kun en kaiken tämän keskellä näytä ulospäin olevani fresh ja fit, eivätkä kasvoni hehku vegaaniruokavalion ja metsälenkkien ansiosta. Rämmin kauneuden perässä ja koen alemmuutta kun en näytä ”terveen hyvinvoivalta”. En osaa päästää irti siitä ajatuksesta, että kukaan (itseni mukaan lukien) ei usko minun olevan pärjäävä ihminen jos en ulospäin täytä näitä nykyisiä isestään huolehtivan ihmisen kriteerejä. Ihailen rohkeuttasi ja kykyäsi päästää irti kauneuden tavoittelusta! Kiitos esimerkistäsi, yritän päästä samalle polulle kanssasi. <3

  2. ZZZ HEN kirjoitti:

    Onko näistä leikkauksista jotain before-after kuvia?

  3. taika kirjoitti:

    Onko siis niin et jos imetään rasvat pois ratsupaikoista, ne ei sinne niin helposti palaa? Saako selluliittia imettyä pois?

    Kerrotko tosta donitsi-tekniikasta? Mulla on vaa implantit tungettu mut varmaan pitää fiksata uusiks vielä ku oon imettäny nää kohta pilalle.

  4. ase kirjoitti:

    Kiitos kirjoituksesta! Ja muistakin. Löysin blogisi googlettaessani Muodomuutoksia-dokuun liittyviä kommentteja ja seurantaan meni heti. Minulla on myös ”epätyypillinen syömishäiriö” (ts. ahmintaa ja vain ahmintaa) ihan diagnosoituna ja halu löytää joskus vielä tässä elämässä terveellinen olemisen tapa.

    Näihin kauneusoperaatioihin liittyen pitää todeta se, että sairaita, sairaita ovat ne odotukset mitä ”normaaliuteen” liitetään. Esimerkiksi tuo 30 cm valahtaneet tissit on ihan normisettiä. Itselläkin yksi suht normipainonen kaveri, jolla ilman synnytyksiäkin ollut aina napaan osoittavat riipputissit (+ minulla tietty aina olleet +10-90kg ylipainoisena). Mutta mitä väliä? Me ollaan jokainen sellaisia kuin me ollaan. Se millainen se kropan ulkonäkö on, pitäisi olla niin toissijaista siihen verrattuna millainen olo ihmisellä itsellään on. Ei ulkonäkö tietty mikään täysin merkityksetön asia ole varmasti koskaan, mutta kuka meistä oikeasti haluaisi olla kiinnostava pelkästään (tai edes suurimmaksi osaksi) puoleensavetävän ulkonäön takia?

    Tykkäsin tässä kirjoituksessa tosi paljon myös näkökulmasta lihavuusleikkaukseen. Olen tällä hetkellä BMI 40+ enkä IKINÄ menisi ko. leikkaukseen, vaikka sitä lääketieteen maailmassa (jossa itse elän) pidetään lähes ihmeparannuskeinona. Leikkaukseen liittyvät tieteelliset artikkelit ovat kyllä vakuuttavia, mutta seuranta-aika on toisaalta ollut melkoisen lyhyt. Lihavuus voi olla ns. lääketieteellinen vika, joka pitäisi jollain tavalla korjata, mutta pätevät ja kustannustehokkaat korjauskeinot on kaukana… Miten olisi vaikka koko super/hypermarket-ketjurakenteen hajottaminen ja sen estäminen, että ihmiset syö halpaa roskaa???

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *