Hae
Queen of Eve

Masentunut tietämättään

*Sisältää mainoslinkkejä

Voiko olla masentunut tietämättään?

Sotkua ja sekavuutta. Ärsyttää kun tavarat on hujan hajan, koirankarvoja joka paikassa ja pölyä pinnoilla. Näin oli tovin aikaa mun makkarissa. Ei tänne ketään voinut päästää. Hyvä kun itsekään viihtyi. Kaaoksesta kodissa ja pään sisällä kirjoitinkin blogiin täällä.

Jokin saamattomuusmoodi iski Espanjasta kotiutumisen jälkeen enkä millään saanut itseäni niskasta kiinni. Tuli introverttikohtaus josta kirjoitinkin eilen tämän postauksen. Pari viikkoa menty aika matalalentoa. Tein juuri masennustestinkin uteliaisuuttani. Sain siitä ekalla kerralla 36 pistettä, toisella kerralla 34. Vakava masennus, mutta ei yhtään tunnu siltä.

En oikein jaksa reagoida noihin testeihin, sillä eivät ne kaikkea kerro. Huomenna tai ylihuomenna en saa pisteitä ollenkaan ja olo on taas ihan erilainen. Tämmöinen ihmeellinen mä välillä vaan olen. Ei jaksa muita kun ei jaksa itseäänkään. Ei jaksa siivota, ei jaksa tehdä mitään. Sitten sitä taas piristyy ja reipastuu ja homma alkaa kulkemaan. Elämä hymyilemään.

Helpottaa jos ympärillä on kaunista

Olen huomannut, että kyllä se ympäristö vaikuttaa mun omaan olemiseen todella paljon. Kun ympärillä on vain kaaosta niin helposti sitten se mielikin jää rauhattomaksi. Vaikka olenkin flunssainen ja kunto ei meinaa kestää mitään ylimääräistä, niin eilen tuli mitta täyteen ja aloin rehkimään. Purin tätä savottaani jonka olen saanut aikaiseksi. Imuroin todella tarkasti ja pesin lattian kahteen kertaan. Varmasti tuli puhdasta.

Olen ostanut makuuhuoneeseen uuden tummanharmaan solmitun maton, sellaisen 2 x 3 metrin kokoisen jotta se peittäisi mahdollisimman paljon lattiaa alleen. Mulla kun on makkarissa alkuperäinen, lähemmäs 100 vuotta vanha lautalattia joka on maalattu harmaaksi niin se on jo parhaat päivänsä nähnyt. Koiratkin tykkää enemmän kun ei tassut luista lattialla.

Nyt onkin paljon parempi fiilis kun käytännössä puolet on tehty. Huomenna mä teen loput. Siivoan kampauspöytäni ja lipastonpäälliset. Sitten on silmämääräisesti taas kaikki paljon paremmin.

Kun tuon matonkin sain nyt vaihdettua niin ehkä panostan taas vaihteeksi johonkin muuhunkin kodin sisustukseen. Mulla on kahdet uudet lakanat. Näissä on ihana nukkua. Ja uusi yövalaisin. Kaikki high end fashionia ja huippudesignia suoraan Ikeasta. Mutta oikein hyviä silti.

Jotain pientä kaunista on kuitenkin hankittava. Jos sitä viihtyisi taas paremmin ja jaksaisi pitää niin itsestään kuin ympäristöstään parempaa huolta. Ehkä parit tuoksukynttilät. Jokin koriste-esine tai vaikka uusia pyyheliinoja. Niitä mä tarvitsen oikeasti. Ei ole kuin yhdet Gantin pyyhkeet joita kierrätän. Tarvitsen siis uusia.

Nyt on aika ryhdistäytyä jotenkin ja taas tehdä korjausliike. Yksi asia kerrallaan.

Pssst! Elloksella on ihan huimat alennukset käynnissä juuri nyt. Monet tuotteet jopa 70% alennuksessa niin naisten-, miesten-, kuin lastenvaatteissa ja myös kivoja kotilöytöjä sisustukseen. Kannattaa käydä tsekkaamassa! Sisustukseen liittyvät erikoistarjoukset löydät suoraan tästä*! Muut tarjoukset saat auki suoraan tästä*!

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

2 kommenttia

  1. Terhi kirjoitti:

    Olen jonkin aikaa pohtinut näitä samoja ajatuksia, sillä erotuksella että joudun työssäni olemaan koko ajan ihmisten kanssa ja kotonakaan en ole yksin lähes koskaan. Olisi ihana vain käpertyä omaan nurkkaan ja olla möllöttää. Ehkä se ei kuitenkaan parantaisi oloa, en tiedä mikä parantaisi. Oisko sulla sellanen matkan jälkeinen masennus tai blues? Itselläni ainakin helposti huomaan taipumusta siihen. Ensin odottaa matkaa kauan ja sitten sen jälkeen onkin tyhjiö. Voihan olla että on jotain muutakin joka vaivaa sun mieltä, mutta et ehkä itsekään pääse siihen käsiksi vielä. Toivotan kuitenkin hyvää jatkoa ja kiitos blogistasi, sitä on mukava lukea.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Kiitos kommentista, kiva kuulla että viihdyt täällä :) Mä en usko että tässä ois mikään reissun jälkeinen blues, sillä samaa menoa oli jo ennen matkaa. Ajattelin, että tuo kuukauden reissu, aurinko ja lämpö auttaisi ja auttoikin, mutta sitten reissun jälkeen olen taas jotenkin salakavalasti vajonnut tämmöiseen ihme saamattomuuden kierteeseen.

      Pitää kuulostella ja tutkia asiaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *