Työhistoriani pienin ja suurin palkka
0
Money makes the wolrd go round and round
Raha on sellainen asia mistä suomalaiset ei oikein tykkää puhua. Silti täällä jos missä udellaan naapurien ja kummin kaimojen verotulot ja ollaan kateellisia hyvistä tuloista ja samaan aikaan sitten hävetään niitä pienempiä tuloja, vaikkei mielestäni olisi syytä tehdä kumpaakaan. Aika usein se hyvä palkka on ansaittu taidolla ja työllä, harvemmin pelkällä tuurilla. Siinä samassa voi myös pienempi palkka olla täysin riittävä ja työ kevyttä.
Ylipalkattuja ja alipalkattujakin työtehtäviä on, mielestäni kuitenkin enemmän jälkimmäisiä. Harvalla todellisuudessa on liian suuri palkka, mutta ulkopuolisen ja kateellisen silmiin se voi siltä vaikuttaa. Kaikki eivät kuitenkaan saa työstään riittävää korvausta ja näin on monella alalla. Palkka-asoista ääneen puhuminen voisi olla yksi merkittävä seikka jolla saada muutosta aikaan. Siitä huolimatta että kannustan palkoista ja palkkioista puhumiseen, olen sitä mieltä ettei kenenkään verotietoja tarvisi jakaa julkisesti. Ei tulot voi kuulua automaattisesti koko Suomelle. Mielestäni tässä asiassa pitäisi olla oikeus yksityisyyteen niin halutessaan ainakin täysin normipalkkaisilla kansalaisilla.
Johanna kirjoitti viikko sitten omaan blogiinsa jutun otsikolla Pienin ja suurin kuukausipalkkani. Koin jutun todella mielenkiintoisena ja siitä intoutuneena päätin itsekin avata oman työhistoriani palkkausta sen verran, että kerron mikä on työhistoriani pienin ja suurin palkka. Kerron tässä yhteydessä vain täysipäiväisestä työstä jota olen tehnyt sen viisi päivää viikossa, kahdeksan tuntia päivässä. Kaikissa työpaikoissani ei kuitenkaan ole ollut vain kiinteää kuukausipalkkaa, vaan aika monessa palkkaus on perustunut kuukausipalkan lisäksi erilaisiin bonuksiin, palkkioihin, myyntituloihin ja muihin vaihteleviin lisiin.
Pienin palkka
Pienin palkka jota olen työurallani saanut on varmasti ollut silloin kun olin nuorena tyttönä noin vuoden ajan myyjänä tuttavieni omistamassa erotiikkaliikkeessä. Kuukausipalkka aloittavan myyjän liksalla oli jotain 1400 euron luokkaa. Toki ajatkin olivat erilaisia eikä kaikki ollut niin kallista joten tuo ei tuntunut mitenkään pieneltä palkalta. Ihan normaalilta. Mielestäni silloinen palkka oli täysin sovitettu siihen työn määrään ja tietynlaiseen helppouteen. Ei siis tarvinut olla mikään Einstein ja rehkiä vaan työ oli hyvin leppoisaa. Muutoinkin asumiskuluni ym. olivat todella pienet joten kyllä tuosta jäi oikein hyvin käyttörahaa laskujen jälkeenkin.
SUURIN PALKKA
Suurin palkka työurallani on ollut työskennellessäni internetin chat- ja viihdepalveluita tuottavassa yrityksessä. Silloin parhaimmillaan bruttopalkka taisi nousta sinne 6500 euron paikkeille (tästä toki lähtee reilusti veroja). Tämä työ oli pääpainotteisesti tulospalkkainen ja perustui hyvin pitkälle tehtyjen työtuntien lisäksi tuottamani sisällön laadukkuuteen ja kiinnostavuuteen. Tuossa työssä tehtiin myös hyvin paljon ns. ”bulkkihommia” jossa suurella volyymillä mainostettiin palveluja mms-viestien ja kirjoitettujen tarinoiden tai keskustelupalvelujen välityksellä. Näin ollen mielenkiintoisella ja omaperäisellä tyylillä sekä taidolla sitouttaa asiakkaita palveluiden pariin sai extrabonuksia rutkasti.
Kiinteän kuukausipalkan osalta suurin palkka jota olen saanut ilman mukaan laskettuja bonuksia ja lisiä on ollut 3300 euroa kuukaudessa ja se on ollut myynnillisyyteen ja kirjoittamiseen liittyvissä esimiestehtävissä. Siinäkin työssä extraa oli mahdollisuus ansaita, mutta ilman mitään ylimääräistä tuo oli lähtöpalkka.
Onko palkalla kuinka paljon merkitystä?
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sillä onko minulla pieni vai suuri palkka on hyvin pieni merkitys. Olen kaikissa palkkaluokissa, niin pientä kuin suurta kuukausipalkkaa nauttineena pystynyt elämään aikalailla sellaista elämää kuin olen halunnutkin. Se kuinka paljon tienaan ei ole koskaan määrittänyt minua ihmisenä.
Siirtyessäni pari vuotta sitten bloggaajaksi heitin suosiolla muutaman tuhat euroa kuussa taivaan tuuliin tekemällä valinnan epävarmoista tuloista ja kokopäivätyön lopettamisesta. Minulle tärkeämpää oli työn ja elämän mielekkyys kuin siitä ansaittu raha. Tämän hetkinen työ Vaikuttajamedialla on myös paljon itsestä ja omista taidoista kiinni. On siis mahdollisuus tienata todella paljon tai ei mitään. Mieluiten tietty jotain siltä väliltä ja kaikessa on riskinsä. Pääasia itselleni on kuitenkin se, että itse työ on mielekästä eikä palkkaus aiheuta stressiä. Ihan normaali elintaso ja kivoista asioista nauttiminen on minulle riittävää. Joskus täytyy kukkaronnyöriä kiristää enemmän ja toisinaan voi hieman heitellä satasia taksin ikkunasta, mutta se on vain elämää.
Mikä on ollut sun pienin ja suurin palkka?
LUE MYÖS KAIKKI TYÖPAIKAT JOISSA OLEN OLLUT
♡ SEURAA MINUA ♡