Kauneusleikkaus ei ole mikään paha asia
4
Ilta-Sanomissa tehdään tällä hetkellä juttusarjaa kauneusleikkauksista Suomessa ja esiinnyn yhtenä esimerkkinä siellä erilaisten ihmisten ja mielipiteiden kirjossa. Mun juttuni voi lukea täältä. Omista kauneusleikkauksistani (tai pikemminkin korjaavasta plastiikkakirurgiasta) olen puhunut useaan otteeseen niin blogissani kuin eri medioissa, aina Iltalehdestä Ilta-Sanomiin ja Ylen ohjelmiin.
Aiemmat kannanottoni ja tarkemmat taustani mielipiteineen liittyen omiin kauneusleikkauksiini voit tsekata mm. seuraavista blogiteksteistä: En viitsinyt laihduttaa joten menin kauneusleikkaukseen, Ylipaino ja ulkonäköpaineet sekä Puhun kauneusleikkauksista Yle Perjantai-ohjelmassa.
Kuva: Joonas Salo
Onko jonkun toisen kauneusleikkaus sua ärsyttävä asia?
Monia ihmisiä nämä kauneusleikkausjutut ärsyttää ja monet kokee asiakseen hirveästi arvostella ihmisiä jotka ovat korjanneet itsessään jotain. Sitä mä en ole koskaan ymmärtänyt, en edes silloin kun ei ollut omassa pienessä mielessänikään käynyt mikään kauneusleikkaus. Mä oon kuitenkin aina ollut aika ymmärtäväinen tyyppi. Sellainen, että mä ymmärrän erilaisuutta ja sitä että meillä jokaisella on erilaiset lähtökohdat ja intressit elämässä.
Nyt näin vanhempana mä yritän asennoitua asioihin vieläkin positiivisemmin kuin ennen: iloisesti ja hymyillen, ihan niin kuin ylläolevassa kuvassa. Mä en jaksa sitä muiden valintojen jatkuvaa ruotimista ja valittamista. Tehköön kukin itselleen mitä haluaa, mitä se meitä muita voi niin paljon rassata? Aina saa toki ihmetellä ja sitä teen joskus itsekin, eikä kaikesta tarvi olla samaa mieltä, mutta sitten toisaalta: Kerran täällä vaan eletään ja jokainen tehköön itsensä kanssa just mitä haluaa.
Kauneusleikkaukset on olleet mulle hyvä juttu
Vähän sama kuin tämänkin jutun kanssa. En mä jaksa niin hirveesti selittää aikuisille ihmisille miksi mitäkin ja perustella valintojani tämän enempää. Mulla on hyvä mieli omista valinnoistani ja ne on toimineet just mulle. Oon iloinen siitä, että olen aikanani korjannut mua häiritsevät asiat ja ne on parantaneet mun elämänlaatua. Ei ole mitään syytä hävetä tai olla puhumatta asiasta, päinvastoin, toivon että se tuo joillekin asiaa pohtiville vastauksia, rohkaisua, tai kuka mitäkin miettii omalla kohdallaan.
Jos siis just sä mietit jotain kauneusleikkausta tai korjaavaa plastiikkakirurgiaa niin mun tärkein vinkki on oma esimerkkini: Mieti sitä, mitä sä itse siitä saat äläkä sitä mitä muut on siitä mieltä.
Rakkautta ja hyvää mieltä kaikkien keskiviikkoon <3
♡ SEURAA MINUA ♡
Queen of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Oon miettinyt, että haluaisin just ton rintojen kohotuksen jossakin vaiheessa elämää, mut sit taas toisaalta… Oon 26, ja rinnat on jo nyt kun jollain kolme lasta imettäneellä. Plus ne on ihan eri paria. Koita siinä sitten olla tyytyväinen näistä saati kohentaa itsetuntoa :D Mutta sitten taas kun työskentelen ite leikkaussalissa niin tiedän ne kaikki komplikaatiot, miten isot arvet tulee ja miten ne voi infektoitua ym. Tosi ristiriitaiset fiilikset.
Mutta hyvä että jotkut uskaltaa!
Arpien muodostuminenhan on yksilöllistä, samoin leikkaustekniikoita on monenlaisia. Itselläni esim. on donitsi-tekniikka vaikka ankkurimalli on usein pienennys/kohotus yleisempi. Mä olen nähnyt myös paljon todella hyviä ankkuriarpia ja näkisin itse että se arpi on vähemmän paha kuin aiempi kokonaisuus, ihan sitähän se on kumpi vaakakupissa painaa enemmän. Komplikaatioita voi toki tulla ja riskit on olemassa, joten on ihan hyvä miettiä kuinka tärkeä asia itselleen on :)
En tuomitse ratkaisuasi. Ihmetelen kuitenkin sitä kuinka normaalina itsensä leikkelemistä on alettu pitää. Markkinavoimien tarkoituksena on pitää ihmiset tyytymättöminä. Osta, muokkaa, värjää, pienennä, suurenna,uudista. Ja me tottelemme. Onko se lempeyttä itseä ja muita kohtaan?
Ennen ei ollut näin paljon mahdollisuuksia muokata itseään ja nykyisin asioista puhutaan avoimemmin, se ehkä tekee sen fiiliksen että se olisi todella yleistä. Mun mielestä kukin tehköön itselleen mitä haluaa, mutta aina kannattaa miettiä asiaa hieman pidempään kuin kaksi viikkoa ja rynnätä suin päin leikkauksiin.