Hae
Queen of Eve

Kukkahattutädit ja ikuiset mielensäpahoittajat

Nyt on pakko sanoa että ai jumankauta että mua ottaa pannuun! Ai no mikä? Sellainen hemmetin hymistely, kaikesta varoittelu, minkään-hyväksymättömyys, kaikesta nillittäminen ja jokaisen asian ylianalysoiminen sellaiselle tasolle että väkisinkin löytyy jotain negatiivista. Ihmettelen suuresti miten täällä ihmiset pysyy nykypäivänä enää hengissäkään kun elämä on niiiiiin vaarallista ja kauheaa ja ei saa tehdä sitä, ei saa tehdä tätä, se ja se on epäterveellistä ja huonoa ja tuolle asialle ei saa nauraa eikä normaaleja lapsuuskuviakaan saa julkaista ettei vaan joku irstailija sitä huomaa.

Kyllä joo, asioissa on aina varjopuolensa ja nykypäivänä netin aikakaudella moneen asiaan on suhtauduttava erilailla ja hieman varovaisemmin kuin ennen, mutta liika varovaisuus ja ahdistuminen ties mistä asiasta on ihan turhaa ja ei siitä saa muuta itselleen kuin lisää stressiä ja foliohattupään maineen.

IMG_20150609_140457Meillä on tiistaisin töissä toimistohedelmäpäivä. Tein hedelmistä asetelman josta varmaan joku mielensä nyt niin pahoittaa…

Kun mä olin lapsi niin arvatkaas mitä syötiin? No kuule ihan mitä vaan! Meillä syötiin kotona perunaa ja ruskeaa kastiketta ja makkaraa, vihanneksia ja leipää vaikka kuinka paljon ilman mitään ihmeen hömpötystä viljojen vaaroista. Leipä oli ja ON terveellistä ja hyvää syötävää ja siitä voi tehdä ihan vaikka aterian kun rakentaa järkevän kokonaisuuden sen ympärille. Aivan kuulkaa surutta syötiin mitä vaan, eikä kenelläkään ollut koskaan yhtään mitään paineita ruokailun suhteen, ei sitten kertakaikkiaan kellään paitsi mun äidillä joka oli jostain kerran lukenut että mun lempilevitteeni eli maksamakkara on liian rautapitoista eikä sitä saakaan syödä joka päivä. Voi voi, silloin koin karmivia aikoja kun mun maksamakkaransaantia alettiin annostella.

En ole niin vanha että olisin mikään kivikautinen tapaus, ja silti voin puhua että ”minun nuoruudessani”. Mun nuoruudessa ei juurikaan kärsitty erilaisista yliherkkyyksistä ja allergioista, ja vain muutamilla meidänkin kolmestasadasta koululaisesta oli jokin ruoka-aine allergia tai muu rajoite. Joillain oli ns. ”maitovamma” eli laktoosi-intoleranssi, ja muutama oli allerginen kalalle, mutta pääasiallisesti meidänkin koulussa lähes kaikki veteli samoja ruokia. Vasta kun menin lukioon löytyi muutama kasvissyöjä, eikä mitään täysvegaaneja ollut olemassakaan. Eipä juuri puhuttu gluteenittomuudesta, maidottomuudesta ym. Lähes kaikki söivät kaikkea, olivat terveitä ja liikkuivat. Ei tarvinut listata mitä saa ja mitä ei saa syödä, eikä liikunnasta tehty mitään numeroa. Elämä oli tosi helppoa!

IMG_20150611_130031Kuvasin Prahan reissulla kauneushoitolassa suloista koiraa. Se koira ei teeskennellyt tekopyhästi vaan kuvasta näkee että sitä vituttaa.

Myöskään mitään kukkahattutäteilyä ei ollut, tai jos oli niin sitten sitä harrastettiin salaa, piilossa meiltä muilta, ”normaaleilta” ihmisiltä. Minä juoksin nakuna kaikkialla ja ulkomailla olin vain bikinien alaosassa (siis sellaisissa lasten), eikä silloin minua tarvinut erityisesti varjella vaikka toki koiranpennuilla ja karkeilla houkuttelevista vanhoista sedistä oltiin varoitettu. Mulla on nippukaupalla kuvia missä lapsena mennään serkut ja pikkuserkut sekaisin alasti kekkaloiden pihalla ilman huolta huomisesta, eikä kukaan tullut sanomaan että hyi kuinka pervoa.

Nykyaikana mua rasittaa se että kaikesta pitää sanoa. Kaikesta on joku nillittämässä ja mistään normaalista ei saa enää perkele nauttia rauhassa. Tänäänkin katsoin mielestäni hauskaa ja normaalia videota Facebookissa missä lasten esiintyminen ja riemu oli pääosassa, niin eiköhän joku alkanut sitäkin kommentoimaan, ylianalysoimaan ja pohtimaan onko tuo soveliasta, hyvän maun mukaista ja mitähän tästä pitäisi ajatella.

On joskus ihan hyvä olla ajattelematta mitään. Syödä mitä haluaa, liikkua kun huvittaa ja tehdä sitä mikä tuntuu omalle jutulle ja nauttia elämästä ilman pohdintaa miten joku muu voi siihen suhtautua.

Pahennusta herättävän videon voit katsoa tästä

https://www.youtube.com/watch?v=-KeZdvd0BEA

13 kommenttia

  1. Katja kirjoitti:

    Ja aamen! Justiinsa näin. Repesin kyllä ääneen tälle. ”mistään normaalista ei saa enää perkele nauttia rauhassa”. Voi juma, kun osui naulan kantaa koko tämä juttu. Itteä kyrsii myös tämä nykyajan jatkuva ulina jostakin jonninjoutavasta. Kiitos.

  2. KaDa kirjoitti:

    AAMEN!

  3. Tuuli kirjoitti:

    Täyttä asiaa!

  4. :D kirjoitti:

    hyvä postaus!

  5. Lilli kirjoitti:

    Se o just näin!! :D huippu postaus!!

  6. taika kirjoitti:

    Täyttä totta! Juuri tänään luin kotipaikkakuntani julkaisemaa kesälehteä missä kerrotaan paikallisista kesätapahtumista ja mitä kaikkea voi kesällä tehdä ja jopa sekin lehti oli täys kaikkia ohjeita mitä missäkin saa ja ei saa tehdä. Oikeen nauratti.

    Itelläni rupee jo niin höyry tulee korvista näiden ruokavouhotusten kanssa. Kaiken pitää olla just niin maidotonta, viljatonta, rasvatonta, maustamatonta, sokeritonta… miten muka kaikki ovat nyt yhtäkkiä muuttuneet niin ruokavammaisiksi…

    Kaikki on kiellettyä. Kaikki pitää lakaista piiloon.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Jep! Jotenkin on tehty kovin hankaliksi asiat nykypv. En edes tiennyt että kaikesta tämmöisistä voi stressata ennen kuin media ym. työntää esille tietoa että pitäis stressata. Huh huh. Kyllä on vaikeaa :D

  7. primebody kirjoitti:

    Juurikin näin. Ainakin itse pyrin kokoajan normalisoimaan kaiken tekemiseni enkä halua enää lähteä näihin maidoton viljaton linjalle koska ne vasta ongelmia ovatkin aiheuttaneet :)

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Joo liika kieltäytyminen, rajoittaminen ym. voi tuoda vaan enemmän ongelmia. Toki oikeitakin yliherkkyyksiä on ja ne tulee ottaa vakavasti, mutta nykyään kyllä ihan itsekin aiheutetaan itselleen kaikkia ongelmia kun normiruoasta alkaa tulla oireita.

  8. Tuikku kirjoitti:

    Maija Vilkkumaa sanoi hyvin jossain tv-visailussa että vaarallisinta mitä ihminen voi nykyään tehdä on istua ja syödä pullaa ja juoda lasi maitoa

  9. maria124 kirjoitti:

    Samaa mieltä, miksi syödä rajoittaa ruokavaliotaan ja supistaa näin ravinnelähteitä jos ei oikeasti ole syytä. Itsellä koko elämän maha ollut aina enemmän ja vähemmän sekaisin mutta opin jotenkuten elämään asian kanssa. Tajusin vihdoin hiljattain ruokapäiväkirjan avulla että mulla on laktoosi-i. Ja jonkinasteinen keliakia. Kovan treenaaminen korosti vatsavaivoja, mutta uudella ruokavaliolla 6kk kestänyt ripuli, anteeksi vain :D- loppui. Olen tyytyväinen toisaalta että nämä ruokavaliokokeilijaihmiset ovat kehitelleet ihania viljattomia reseptejä läjäpäin xD

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *