Hae
Queen of Eve

Läskileiri ja viikko 11

Läskiä, lotinaa. Ja peuran persettä lihavaa…

Viime viikolla mielessä on ollut ihan kaikki muu paitsi täsmäsyöminen, ravintoarvot, hyvät rasvat, proteiinit ja hiilarit. Päässä on pyörinyt lähinnä kiirekiirekiire, stressistressistressi, ohopaastosinpavahingossakokopäivän, nytäkkiäihanmitävaanennenkuinkuolennälkään. Varsin mallikkaasti siis toteutettu. Noh, vaikka en jaksa enkä ole keskittynyt tähän projektiini koska päässä pyörii sata muuta vielä tärkeämpää ja akuutimpaa asiaa niin fakta on että sitä on syöty putkeen paljon silloin kun ei enää kestä eikä jaksa ja nälkäkuolema yllättää, ja sen jälkeen paastottu kauan kun olo on täysi eikä enää tule nälkä. Suunnitelmat on aina suunnitelmia mutta niitä ei ole mikään kaikista helpoin toteuttaa. Nyt mulla on kuitenkin uudet kotitehtävät syömishäiriöklinikalta ja niillä mennään taas tääkin viikko. Parin päivän sisällä toivon mukaan ratkeaa asuntostressikin (tai sitten se jatkuu), joten oletan että saan pistettyä focukseni takaisin myös minuun itseeni. Mun hyvinvointi on tärkeää ja sitä olen laiminlyönyt.

20150514_124040_resized
Koska kaiken tämän ero-, asunto-, ylityöstressin keskellä en ole muistanut kuvailla yhtäkään ruokaa, lisään kuvitukseen Budapestin parhaan herkun, itse ravintolassa kuumalla kivellä paistamani ison kanan rintafileen. Parasta ikinä. Kokin öljyllä ja yrteillä sekä pippurilla maustama, ja minun itseni käristämä kun annos on edessä.

Välipalapainotteinen napostelu ja vähän sitä sun tätä syöminen on ollut vahvasti esillä. Kovin montaa oikeaa ateriaa ja lämmintä ruokaa ei ole tullut syötyä, ja sekin mitä syö niin kiireessä koneella ylitöiden lomassa tai kesken työpäivän pikaisesti ahmien. Ei ole ollut aikaa itselleen, aikaa rauhoittua, istua alas, ja keskittyä siihen ruokaan. Yhtään ateriaa en ole itse valmistanut eli kaikki on menty niin valmiilla kuin vain on mahdollista saada. Olen mennyt sieltä mistä aita on matalin ja oikonut niin paljon kuin suinkin on mahdollista. Toivon että tähän saan pian lopun, ja maanantain tavoitteena mulla onkin suunniteltu kauppakäynti jossa ostan VAIN listalle kirjaamani ainekset, en mitään extraa, ja teen ruoat sen mukaan mitä olen hankkinut. Oletettavasti pysyn ruodussa ainakin pari päivää tällä taktiikalla enkä taas sorru syömään mitä sattuu ja sitten paastoamaan. Energiansaanti tasaisesti on nyt taattava, koska sen avulla varmaan jaksan parhaiten myös tätä kiireistä ja henkisesti hieman rasittavaa elämänvaihetta.

20150514_124641_resized
Mä kun olen huono syömään kanaa ja kokolihaa ylipäätään niin tästä ei jäänyt muruakaan, eipä olisi etukäteen uskonut! Tässä vielä paisteluhetkiä ja ehdottomasti on syötävä tälläinen joskus uudestaan, ihan terveellinen kanakin voi olla hyvää ilman kuorrutteita ja kiloa suolaa ja rasvaa ;)

2 kommenttia

  1. minna kirjoitti:

    Kokataan yhdessä parin päivän eväät niin ei unohdu syödä :) :) :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *