Hae
Queen of Eve

Puukko kurkulla Tinderiin

dav

Mä olen ollut nyt sinkkuna melkein puolitoista vuotta. Mulle se on älyttömän pitkä aika. Se on jotain mitä en missään nimessä olisi voinut etukäteen kuvitella. Erotessani huhtikuussa 2015 vitsailin laittavani treffi-ilmoituksen Pakkotoisto.comin deittipuolelle siinä vaiheessa jos huomaan vielä kahden vuoden kuluttuakin olevani yksin, sillä silloin mä olen oikeasti epätoivoinen enkä aio edes salata sitä, ja Pakkotoistolta löytäisin ”oikeanlaisen miehen”.

Toistaiseksi en ole hätääntynyt tästä sinkkuudestani, sillä juuri nyt mä en edes tunne käsitettä miehet, deittailu, enkä ole halukas etsimään ketään, enkä etenkään jos se tarkoittaa Tinder -sovelluksen lataamista, ja sitä tämä nykyajan meininki näyttää olevan. Fit You Too -blogin Katri kertoi taannoin Tinder-postauksessaan taas riittävästi hyviä syitä pysyä erossa siitä kauhukammiosta, eikä minua tuollaiseen paikkaan saisi kuin puukko kurkulla uhattuna. Mutta entä sitten kun sen aika on ja kaipaisin parisuhdetta? Onks pakko jos ei haluu? Mistä niitä miehiä löytää jos ei Tinderistä?

Aina vitsaillaan että sitä saattaa yhtäkkiä huomata olevansa kolmikymppinen vanhapiika kissojen ympäröimänä jos on liian ronkeli, mutta ronkeliudesta ei kyllä kohdallani ole kysymys. Tällä asenteellani ja kiinnostuksen tasolla tulen todennäköisesti olemaan nelikymppinen chihumamma joka elää vaan jonkun pienen karvaisen chihulauman ympäröimänä niistä läheisyydentarpeensa tyydyttäen ja lässyttäen omituista koirakieltä ilman paineita parisuhdemaailmasta, tai siltä tämä ainakin nyt vaikuttaa.

Ennen olin tiukka mieskriteereissäni. Piti olla todella lihaksikas, kalju ja komea, oikea miesten mies ja alfauroslauman johtaja. Piti olla sitä ja tätä ja viedä jalat alta ja elää 24/7 fitnessforeverlaiffia ja puurtaa salilla. Miehen piti mieluusti olla minua nuorempi ja menestynyt omalla sarallaan. Tehdä vaikutus minun lisäkseni myös muihin ihmisiin. Enää en luettelisi näitä samoja ehtoja.

Itseasiassa nyt musta tuntuisi todella vieraalta ajatus liian tarkan kurin omaavasta punttikundista jolle se kehonrakennus ja salitouhut ovat elinehto, kun eiväthän ne ole minulle itsellenikään. Toisaalta mulle ei ikinä sopisi kumppaniksi laiskamato ja sohvaperuna joka ei urheilusta piittaa ja syö mitä sattuu, koska sellainen veisi minutkin tuhon partaalle.

dav
Nyt jos pitäisi luetella millainen mies on mielenkiintoinen, niin se olisi sellainen joka rakastaa pieniä koiria ja on valmis vastaanottamaan kahden tai kolmen pienen chihulauman osaksi arkeaan (koska aion varmasti vielä lisätä laumaani). Joka haluaa olla pikkukoirien kanssa, rapsuttaa ja silittää niitä ja puhuu erikoisella äänellä ja antaa nukkua saman peiton alla.

Se mies olisi oman kaveriporukan ja harrastukset omaava, miehekkään näköinen ja kokoinen, ja mahdollisesti karskista ulkokuorestaan huolimatta iloinen ja nauravainen ihminen. Tämä mies olisi uskollinen ja parisuhdekeskeinen, rehellinen ja luotettava. Pettämisen, ylettömän ryyppäämisen, narkkaamisen ja maksullisissa käymisen tuomitseva. Työssäkäyvä ja luottotiedot omaava, raha-asiansa asiallisesti hoitava, tunnollinen mutta rento ihminen joka ei turhista nipota.

Hän olisi valmis hassuttelemaan myös omalla kustannuksellaan, ja ymmärtäisi että piereminen on normaali ruumiintoiminto jota ei tarvitse naistenkaan häpeillä ja parisuhteessa saa olla kaikessa rauhassa heikko, viallinen ja ihan oma itsensä. Hän ei olisi täysin ulkonäkökeskeinen ja pinnallinen, virheetöntä kauneutta ja vartaloa vaativa vaan sellainen kuka ymmärtäisi että arvet kertovat eletystä elämästä eikä ulkonäkö määritä ihmistä kokonaisuudessaan. Pitäisi minua kauniina ja myös joskus muistaisi sanoa sen ääneen.

Hän haluaisi asua laadukkaasti Helsingin keskustassa vuokralla ja panostaa kodin sisustukseen tai antaisi minun tehdä sen vapain käsin. Matkustelisi kanssani mielellään useasti vuodessa ja tykkäisi uida +30 asteisessa meressä ja maata rannalla, siinä missä katsella kaupungin sykettä ja historian havinaa. Hän olisi valmis seikkailuihin mutta pitäisi myös kotona olemisesta ja siitä ettei ole mitään ohjelmaa, sen kuin ollaan vaan.

Hänen seurassaan ei tarvisi koskaan hävetä silmiään päästään, portsarit eivät poistelisi ravintolasta eikä poliisit aamulla putkasta. Hänellä ei olisi peliongelmaa eikä hän tissuttelisi joka ilta kaljaa. Hän kyselisi aidosti kiinnostuneena kuulumisiani ja jaksaisi edes esittää kuuntelevansa kun paasaan jostain turhanpäiväisistä naisten jutuista, ja hänen kanssaan uskaltaisi kävellä pimeillä kaduilla ja seisoa nakkikioskin jonossa ilman että joutuisi juoksemaan miehen kanssa pakoon jotain hullua.

Viimeisenä muttei vähimpänä: Hän olisi seksuaalisesti kokeilunhaluinen ja avoin, aktiivinen ihminen terveellä libidolla.

Tässähän mulla onkin valmis treffi-ilmoitus laadittuna sitten kun tuntuu siltä että alkaa yksinelo kyllästyttää! Mitä mieltä olette unelmieni miehestä? Mistä sellaisia löytää jos haluaa etsiä? Mielestäni ei ihan kauhean paljon vaadittu? 

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

20 kommenttia

  1. Ninnu kirjoitti:

    Mun mielestä sulla on vieläkin liikaa kriteerejä. Ensinnäkin koko lähtökohta on huonolla ajatusmallilla.
    Ei pitäisi ajatella, että on jotenkin outoa tai itselle erikoista olla sinkku tai yksin. Pitäisi osata nauttia siitä olosta ja tilasta. Jos elämä ei tunnu hyvältä ja mukavalta yksin, niin ei sitä voi toinen ihminenkään parantaa. Siinä vaiheessa kun olet tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen, niin toinen ihminen voi tuoda siihen lisäbonusta.
    Lista on turha. Kriteerit tuovat vain sinulle lisää paineita. Tavallinen kotona lihapiirakkaa syövä mies voi esimerkilläsi innostua terveellisempään ruokaan ja vähän maailmaa nähnyt voi innostua matkailusta kanssasi. Ihmiset voivat kehittyä toisten ja tilanteiden mukaan.
    Ainoa mitä kannattaa todella odottaa, on kemia. Siihen toki kuuluu huumori, välittäminen ja huomioiminen ja itsevarmuus. Kaikki muu on loppupeleissä täysin yhdentekevää.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Musta on ihan normaalia olla yksin ja sinkku, mutta olen yllättynyt että olen. Nautin tästä tilasta ja kuten kirjoitin, mielenkiintoa deittailuun tai mihinkään parsuhteeseen ei ole, joten sinänsä aihe ei ole ajankohtainen. Mua vaan alkoi mietityttämään nämä asiat kun tajusin olleeni kauan yksin, ja se on mulle eriskummallinen tilanne. Siksi aloin näitä kriteerejä pohtimaan :)

      Oletko tosiaan sitä mieltä että vieläKIN liikaa kriteerejä? Mä oon tiputtanut kaikki turhat pinnalliset kriteerit jo pois, ja enää noissa kriteereissä on sellaisia normaaleja asioita mitä mielestäni saa vaatia => toisin sanoen täytän ne itsekin ja pystyäkseni elämään elämääni tulisi toisenkin ne täyttää. Ei tietenkään tarvi olla maaimanmatkaaja, vaan pitäisi olla kiinnostunut sellaisesta eikä kotona jurottaja kun en minäkään ole (näin esimerkkinä).

      Toki tuosta voisi tiputtaa vaikka mitä pois, mutta en haluaisi ryyppäävää, pettävää, epärehellistä, työntöntä, luottotiedotonta, koiria vihaavaa, seksuaalisesti passiivista miestä joka pelkää pimeää. Tajusit varmaan pointin ;)

  2. Heli kirjoitti:

    Jos sä laittaisit tuon ilmoituksen deittipalstalle, niin miesten mielestä sulla olisi ihan liikaa kriteerejä.

    Itse ymmärrän.kyllä, mitä haet takaa. Mullakin oli tuon tyyppisiä ilmoituksia aikanaan ja miehet ”valittivat” kovista vaatimuksistani. Mun mielestä mun kriteerit taas olivat ihan iisejä, joihin moni mies olisi voinut samaistua. Ihan normaalin ja kunnon miehen.ominaisuuksia.

    Tästä huolimatta mua onnisti. Tapasin miehen alunperin netin kautta, mutta seurustelu alkoi vasta vuosia myöhemmin muuta kautta.

    Totta on se, että kemia ratkaisee ja lopputulos voi olla se, että kemia löytyy ihmisen kanssa, joka ei vastaa sitä mitä haet. Tosin se, että täyttää edes jotkut hakemistasi kriteereistä, auttavat varmasti asiassa.

    Jos joskus joudun vielä deitti-ilmoituksen laittamaan, laitan todella lyhyen sellaisen ja katson sitten myöhemmin, natsaako vai ei. Eli onko tyyppi mun mieleen ja mun kriteerit täyttävä ilman, että mä niitä erikseen sille miehelle tuon heti esille. Ellei se sitten.itse niitä kysy.

    Onnea ja kivaa fiilistä silti, joko seurustelun tai sinkkuuden saralla!

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Jotenkin huvittavaa mun mielestä että tämäkin voisi olla liikaa, kun en edes mitään kummallisia vaadi. Näkisipä ne valittajamiehet mun listan 5 vuotta sitten, siihen ei Suomen tasolla yltäisi kuin muutama mies :D

  3. ananas kirjoitti:

    Musta on vähän hassua että pitkässä parisuhteessa olevat kirjoittaa tinderistä mielipiteitään (usein vielä mainitaan että onneksi ei tarvitse itse siellä olla) ilman kokemusta. Missä vaan voi tavata kumppanin..anyways, samassa veneessä ollaan, itselläkin tarkoitus ihan tässä lähipäivinä tinderiin palata. Selasin sitä läpi muutamia kuukausia sitten antamatta yhtään sydäntä (ei ollut silloin aikaa deittailla) mutta kyllä siellä hyviä miehiä näytti olevan. Yhden kiinnostavan tutunkin bongasin ja jäin miettimään mitä tehdä hänen kohdallaan..;D

    En ole saanut susta kuvaa että et nauttisi sun elämästä eikä noi kriteerit musta ole kovin tiukkoja. Kaikilla on varmaan mielessä ihannekumppani mutta kriteereistä voidaan jonkun verran joustaa kun se kiinnostava tyyppi kävelee eteen. Alkoholin säännöllinen käyttö ja liikkumattomuus on ihan ehdoton no no itselleni. En innostu siitäkään että joku muuttaisi elintapojaan mun esimerkistä..usein tuollaiset muutokset jää lyhytikäisiksi..kaikkihan haluaa alussa miellyttää kumppaniaan eniten.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Tinderin huonoksi puoleksi laskisin sen että siellä päätetään pelkän kuvan perusteella kiinnostavuus. Kauhee työ alkaa siitä pelkän ulkomuodon perusteella selvittämään onko mitään yhteistä vai onko tyyppi täysi idiootti, mitä siellä kuuluu olevan paljon…

  4. Miia kirjoitti:

    Kriteerit kannattaa pitää omassa päässä eikä lokeroida tyyppejä liikaa. Moni hyvä tyyppi skippaa sun ilmon ihan sillä, että siinä vaaditaan mieheltä kaikenlaista ja kuitenkin todetaan että ”parisuhteessa saa olla kaikessa rauhassa heikko, viallinen ja ihan oma itsensä”.
    Kemia on se mikä merkkaa ja oo ite huomannu että ihmisestä löytyy erilaisia puolia oikean parin kanssa. Oon ite esim vihannu kokkaamista aina ja nyt uuden miehen kanssa kokkaamisesta on tullut itseasiassa ihan kivaa ajanvietettä kun sitä tehdään yhdessä. Eli ei kannata tyrmätä tyyppejä liian suoralta kädeltä. Voihan esim olla matkustelun kanssa, että ei tiedä tykkääkö jos ei ole ikinä missään lomamatkalla edes käynyt.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Niin no eihän mulla mitään ilmoitusta ole :D Ja toisaalta, ajattelen ehkä niin että se on hyvä että skippaa. Vikoja voi olla sata muuta, mutta tietyt kriteerit olisi hyvä täyttää, ihan senkin puolesta että minä itsekin täytän ne. Toisin sanoen, en vaadi mahdottomia, vaadin itseni tasoista ja samankaltaista ihmistä. Kukaan ei ole täydellinen, joten kyllä näiden kriteerien ulkopuolelle mahtuu paaaaaaljon vikoja ja puutteita mitkä hyväksyn, ja tämähän olisi vain mun toive, se millaista haen ja tarvitsisin. :)

  5. Kati kirjoitti:

    Mielenkiintoinen postaus :) Ekan kerran kun luin sen läpi, mulla heräsi ajatus, että onpa sulla vaatimuksia miehelle. Hengitin syvään, luin sen uudestaan ja nuohan ovatkin kuitenkin ihan perusasioita eikä mitään ihmeellisyyksiä. Mulla heräsikin ajatus siitä, että kun ne toiveet/halut näkee kirjoitetussa muodossa tulee niistä helposti faktoja/kriteereitä/vaatimuksia joista ei ns. suostuta tinkimään missään muodossa. Kuinka moni oikeasti hyväksyisi sen, että puoliso heitettäisiin joka kerta ravintolasta ulos jos sinne on lähdetty? Entä jos kävisi ns. vanhanaikaisesti ja kerran karkaisi mopo käsistä, kaatuisiko suhde siihen? En jaksa uskoa.

    Loppupelissä aika moni täyttää nuo sun toiveet, mutta se nähdäänkö ne perusasioina vai vaatimuksina onkin sitten kiinni ihmisen omasta itsetuntemuksesta.

  6. jonna1983 kirjoitti:

    Mun mielestä et vaadi liikoja, mutta uskon kyllä että jos lataa tuollaisen listan niin karkuun juostaan ja lujaa :D Kaikki nuo ovat kriteerejä, joita itsekin mieheltä kaipaan ja onnekseni olen sellaisen myös löytänyt. Itse en kaipaa mitään varakasta ja korkeasti koulutettua, koska en ole itsekään sellainen.

    Jokainen meistä tietää minkälaisen ihmisen kanssa viihtyy, mutta kannattanee myös miettiä mitkä on ne ”pääkriteerit”. Kuten tuolla joku juuri sanoi niin esim. ihminen joka ei koskaan ole matkustellut saattaa itse ajatella ettei pidä matkustamisesta. Tai on yksinkertaisesti matkustellut vääränlaisessa seurassa. Sun kanssas hän taas saattaisi rakastua matkusteluun ;)

    Mutta joo, nämä taas on näitä juttuja, että vaikka kuinka olis kriteerit kohdallaan niin silti ei kemiat natsais ollenkaan. Mulle tärkeintä on nimenomaan se kemia ja yhteinen kiero huumorintaju. Mitään tosikkoa en vierelläni katselisi. Kyllä se oikea mies vielä eteen kävelee, kun hetki on sopiva! Niinhän sitä sanotaan, että kun vähiten odotat….;)

  7. Heli kirjoitti:

    Mietin tossa, että jos laittaisin deitti-ilmoituksen nettiin, niin ehkä voisin kirjoittaa tuollaisen pitkähkön ilmoituksen niin, että kirjoittaisin itsestäni ja kertoisin millainen olen.

    Jäisi sitten toisen osapuolen harkinnan varaan, onko hän samankaltainen kanssani. Ja sitten minä arvioisin hänet muuten vastausten ja ehkä tapaamisen perusteella.

    Kuten tuolla jo joku mainitsi, niin totta on kyllä se, että monella ihmusellä on heikohko itsetunto ja he kuvittelevat toisen vaativan liika. Siitäkin huolimatta, että he täyttävät utse ainakin suurimman osan niistä kriteereistä. Kirjoitettuna mustaa valkousella ne ovat kuitenkun joillekin liikaa.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Totta, sen voi kääntää niinkin päin että mitä MINÄ olen, ei että mitä SINÄ olet. Mutta, mä näen että se on hyvä jos heikolla itsetunnolla varustetut ohittavat sellaisen ilmoituksen, koska he olisivat muutenkin mun mielestä rasittavaa seuraa. En jaksa sitä että pitää koko ajan todistella jotain jollekin, haluan olla rennosti vaan.

  8. Tiina kirjoitti:

    Mun mielestä ”vaatimuksissasi” ei ole mitään ylimääräistä. Sähän vain haluat rennon ja turvallisen parisuhteen, jossa on fiilikset kohdillaan ja ne kohtaa. :)

  9. Onneksi En ole sinkku kirjoitti:

    Aivan törkeetä huumorii nää naisten ”pienet” vaatimukset :D Ei jeesus. Esim. itse olen korkeakoulutettu hyvätuloinen, päivittäin salilla käyvä, hyväkäytöksinen ja ihan hyvännäköinenkin varmaan, mutta kun lista perkele jatkuu ja jatkuu niin huomaan, etten läpäise kaveripiirin omaamista, sillä mulla on vaan 1 kaveri eikä kävis mielessäkään hankkia niitä enempää.. Lisäksi en ole juuri koskaan matkaillut eikä mulla erityisen suurta mielipidettä koirista. Lisäksi vuosikausia sivutulonani on ollut vedonlyönti, joten silmissäsi olen varmaan pelinarkkikin.. Elikkäs neljään kohtaan ruksi tästä kovasti karsitusta listasta.

    Mulle riittäs nainen joka ois about saman ikänen, mun tasolla ulkonäössä ja mukava. Tuo on lyhyt lista.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Mä en vaadi korkeastikoulutettua ja hyvätuloista, päivittäin salilla käyvää tyyppiä, mutta varmaan jollekin se on plussaa että sä just oot sellainen. Mistään kaveripiiristäkään ei ollut mitään vaatimuksia, joten en tiedä mistä sen repäisit? Ei tarvi olla matkustellut (riittää että on valmis siihen) eikä tarvi olla suurta mielipidettä koirista, mutta koska minulla on koir(i)a niin olisi aika no-no jos toinen ei tykkäisi. Peliriippuvainen ei ole sama asia kuin vedonlyönti, tiedät sen varmaan itsekin.

      Eli vedäppäs henkeä ja mieti uudelleen: Ei kovin tiukkoja vaateita, vaan aika normaalin ihmisen kuvaus :)

  10. JK kirjoitti:

    Olihan siinä pitkää tekstiä, mutta ei minusta mitenkään mahdottomia vaatimuksia. Kuulostaa, että haet ihan normaalia miestä, joten en ymmärrä miksi kukaan pillastuisi tuosta?? Mutta joo, jos olet pykäämässä esim. treffi-ilmoitusta niin suosisin tuota Helinkin kirjoittamaa tapaa eli kerrot itsestäsi, tätä itsekin olen käyttänyt. En itsekään pidä ns. vaatimuslistasta ja jos näen miehellä sellaisen, en lähettäisi viestiä. Sellaiset listat tuntuvat pelottavilta, vaikka olisivat suhteellisen inhimillisiäkin. Kyllä sieltä sitten parin viestittelyn jälkeen näet, natsaako vai eikö ja viimeistään kun tavataan. Ja jos mies on ihan erilainen niin useimmat kai eivät edes tosiaan kirjoita, toki on sitten niitä kun lähettelevät viestejä vähän kelle vain.

    Itse tosiaan kerran läksin treffeille miehen kanssa, jolla oli todella pitkä lista vaatimuksia. En mielestäni täyttänyt niitä, tuntui etsivän täydellistä pakkausta ja puutteitahan mulla ainakin on. Hämmästyi kovasti, että en muka täyttäisi niitä. No olihan se positiivisesti sanottu, mutta siis kertoo sen, että liiat kriteerit ilmoituksessa karsii kivojakin viestittelijöitä pois ihan sen vuoksi että eivät pidä ”vaatimisesta”. Vaikka ihan normaali ’lista’ sinullakin on, mutta toi on joku sellainen psykologinen juttu :)

  11. Jani-75 kirjoitti:

    Minulla on kaksi kissaa,joten kyllä siinä samassa menisi chihuahuatkin:)

  12. kristiina kirjoitti:

    okei mitä mä just luin :DDD

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *