Hae
Queen of Eve

Läskileiri ja viikko 8

Hulluna ylitöitä ja täydellinen rytmin puute elämästä teki tehtävänsä. Ei oo kaunista katseltavaa eikä kuultavaa. Tänään oli Syömishäiriöklinikan ryhmäterapia ja puhuttiin täsmäsyömisestä. Nyt on pakko aloittaa se. Heti huomisesta. Viisi kertaa päivässä ei välttämättä sekään aina riitä mulle, lukema voi nousta seitsemäänkin, mutta se on okei. Säännöllinen ruokarytmi hillitsee nälkää ja impulseja ahmia. Verensokerit ei heittele, aineenvaihdunta ei ole jumissa. En paastoa tuntikausia ja sitten taas syö tuntikausia putkeen. Aion syödä tasaisesti muutaman tunnein välein, ja jos repsahdan, palaan takaisin samaan kaavaan. En aio kiertää sitä noidankehää.

20150428_122030_resized 20150501_084335_resized 20150501_175402_resized 20150502_192121_resized 20150501_180140_resized
Siinä jotain ruokia. Osa jopa ihan fiksuja. Mitään ahmimiskohtauksia ei ole ollut, mutta typeriä valintoja, kiirettä, tekosyitä ja epäsäännöllisyyttä. Suunnitelmallisuus olisi oikeasti kaiken a ja o. Onneksi se oli tänään aiheena, niin sain paljon eväitä jatkaa, huomisesta eteenpäin toisin. Käyn kaupassa ja ostan tietynlaisia ruokia. Hyviä ruokia, mutta sellaisia että saan niistä koottua fiksusti useita erilaisia kokonaisuuksia päivässä.

Olen nyt sairaslomalla tämän viikon. On hieman raskas vaihe elämässä, muutakin kuin tämä ongelma. Kerron siitä myöhemmin lisää, ja yritän hoitaa kamppailu kerrallaan. Onneksi mulla on hyviä ystäviä ja ihana äiti jotka kysyy mitä mulle kuuluu ja haluanko jutella. Useimmiten en halua, mutta se että on kiinnostunut ja tsempittää kun mulla on huolia on riittävää.

Surumielisyydestä huolimatta näen tulevaisuuden valoisana. Tää on nyt tätä, ja mulla on omat taisteluni ja vaikeuteni, mutta saan koko ajan enempi ja enempi apua ja uskon että mä pärjään! Oon oikeesti ihan hyvillä mielin ja näidenkin kyynelten takaa mä pystyn hymyilemään.

9 kommenttia

  1. Jaanaba kirjoitti:

    No voi että, onneksi kuitenkin sulla elämä näkyy valoisana, se on jo puoli voittoa. Mukava kuitenkin, että jaat näin paljon omia tuntemuksiasi sillä niistä on varmasti monille apua.

    Itse syön tosi säännöllisesti, tai nimenomaan olen oppinut syömään tosi säännöllisesti muutaman tunnin välein kun oon niin monta kertaa nähnyt sen, että jos tulee pitkä tauko ruokailuissa sen jälkeen tulee myös syötyä ihan miten sattuu ja mitä sattuu ja kuinka paljon sattuu. Uskon kyllä, että säännöllinen ruokarytmi tulee sunkin elämään lopulta, sitä vaan pitää harjoitella ja aina palata siihen samaan jos repsahtaa kuten teetkin.

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Kiitos Jaana, fiksua puhetta :) Tuosta täsmäsyömisestä kirjoittelinkin tänään ja tosiaan, aina kun olen pystynyt sitä noudattamaan niin olen selvästi huomannut sen kuinka paljon paremmin menee :) Se on tärkeää!

  2. KaDa kirjoitti:

    Pitkän tähtäimen suunnitteluahan siihen ruokarytmiin pääseminen vaatii, mutta kyllä sitä kiittää itseään, ku
    vaan jaksaa sen vaivan nähdä. Ja sehän helpottaa, kun siitä tulee osa päivittäisiärutiineja…hyvin syömisestä. :)

    Tsemppiä ja jaksamista kaiken käsittelyyn mitä sielä käytkään läpi.

  3. mikaela kirjoitti:

    Mitä jos sä yrittäisit syödä ihan oikeita aterioita? Siis isoja joista lähtee kunnolla nälkä? Vaikka 4 sellaista?
    Tsemppiä vaikeuksiin.

  4. marie kirjoitti:

    kirjoituksiasi ja niihin saamiasi kommentteja seuranneena en voi enää vastustaa kiusausta kommentoida :D näyttää siltä että etenkin näihin ruokapäiväkirja-postauksiin tulee kaikenmaailman besserwissereitä kertomaan miten kannattaa syödä ja mikä oli hyvää ja mikä huonoa, millasen olon se saa sussa aikaan? Muistan ainakin itse syömishäiriö ajoilta että ärsytti niin suunnattomasti kun ihmiset jotka ei todennäköisesti ikinä itse ole olleet samanlaisessa tilasssa kerto että ”joo syöt vaan paljo tällästä ja tällästä ruokaa nii ei tee yhtään mieli ahmia tai oksentaa!!” Joka tapauksessa tsemppiä hurjasti :)

    • Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

      Oon mä varmaan myös ärsyyntynyt :D Ehkä eniten ärsyynnyn siitä että ei tiedetä lainkaan mistä puhutaan, ei olla tsekattu taustoja eli ei ole ihan tarkkaan tiedossa mitä on lähtenyt kommentoimaan, ja se että kuvitellaan etten tiedä jo joitain asioita, tai ettei niitä olisi kokeiltu, tai että ne eivät sovellu tämän asian hoitamiseen. Jos asiat olisivat niin yksinkertaisia niin eihän kenelläkään olisi tälläisiä ongelmia :D

      Mutta en ole kenellekään suuttunut, sillä uskon että ihmiset pääasiassa tarkoittavat hyvää. En voi myöskään olettaa että kaikki olisivat seuranneet alusta asti tai lukeneet jokaisen keskustelun kommenttiosioista tai kirjoitukseni aiheesta, joten… ymmärrettävää se on sitten loppujen lopuksi :) Joskus hieman ärsyttää se että joudun toistamaan itseäni, mutta se nyt on väistämätöntä blogatessa :)

    • mikaela kirjoitti:

      Noh, itse en koe itseäni besserwisserinä. Vasta viime vuonna kun mulle sanottiin et mitä jos söisit kunnon aterioita, rupesin oikeasti ajattelemaan asiaan. Aina ennen olin ajatellut et mieluummin syön pieniä juttuja, epä-aterioita, jotenkin ajatellen et jos en syö isoja aterioita, en liho ja homma pysyy jotenkin kontrollissa. Päätin antaa kunnon aterioille mahdollisuuden ja nykyään syönkin sellaisia 600kcal aterioita kolmesti päivässä, illalla vielä jotain pientä kylkeen. Ei ole ihan urbaanilegenda että nälkä (ja se _pahin_ naposteluhimo) pysyy paremmin poissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *