Hae
Queen of Eve

Robottimaisesti roskaruokaa ja hitosti herkuttelua

sdr
Nyt harmittaa. Omar-munkit, juustonaksit, sipsit ja muut herkut ovat salakavalasti päässeet ujuttautumaan takaisin arkiseen ruokavaliooni ja huomasin istuvani keskellä herkkumerta. Miten tässä näin kävi? En voi ymmärtää!

Aiemmin oli hyvä putki 40 päivää ja yötä ilman sipsejä ja suklaata ja sen jälkeenkin lasku normielämään sujui kuin leikkiä vain. Ei tehnyt jatkuvasti mieli herkkuja ja roskaruokaa vaan fiilis oli freesi ja energinen. Oikea kunnon ruoka maittoi. Mitä sitten tapahtui?

Mä huomasin tässä kaupassa ihan muitta mutkitta napsivani ties mitä moskaa ostoskoriin eikä tämä todellakaan ollut ensimmäinen kerta. Jotenkin ihan huomaamattani olen antanut entisten pahojen tapojen taas hiipiä takaapäin ja hiljakseen myrkyttää mut. Pala palalta, vähän kerrassaan. Pysähdyin miettimään että milloin tämä tapahtui? Ja miksi?

bty
Yksi plus yksi on kaksi. Työelämässä ja työpaikan vaihdon yhteydessä koin tilanteen stressaavaksi. Luulin ottavani kaiken iisisti mutta kappas vaan, olenkin oireillut juuri sillä robottimaisella herkuttelulla: kun on ollut elämänmuutokset ilmassa, on ollut helppo sallia kaikenlaista herkkua ja varmasti on myös tehnyt mieli rauhoitella itseään sillä parhaalla tavalla jonka osaan: syömällä

Onneksi kuitenkin havahduin tähän pian ja vain tämä toukokuu on mennyt hieman persiilleen. Aion ottaa taas korjaavan ryhtiliikkeen kun heräsin tästä herkuilla kyllästetystä unestani. Tämän kuun aikana on tullut syötyä useasti (siis aivan liikaa) herkkuja ilman etukäteisharkintaa missä miettisin haluanko mä oikeasti tätä.

bty
Nyt loppui turhanpäiväinen munkinmussutus ja alan taas tarkkailemaan omia valintojani. Täsmäsyöminen, ruokarytmi, ravitsevat kunnolliset ateriat, nälän välttely, monipuolinen makumaailma, siinä jo monta avainta. Herkutella saa edelleen, mutta ei ne herkut saa olla lähes jokapäiväisiä juttuja!

Varoitan: Älkää ostako Omar-munkkeja. Ne on rasvaisia ja herkullisia ja vievät sielun samantien.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa

2 kommenttia

  1. Rinttu kirjoitti:

    Mä tässä taannoin luin sun blogia ja kirjoittelit juuri siitä, että olit ollut 40 pvää/yötä ilman herkkuja. Mulla keväällä taas lähti syömiset lapasesta, kun stressi/masennus otti vallan. Luettuani tekstisi päätin, että myös minä jätän herkut edes vähäksi aikaa. Sinä pystyt siihen niin pakko minunkin on! Tässä on oltu herkuitta kolmisen viikkoa ja olo on parempi :) Pidän blogistasi ja ennenkaikkea rehellisyydestäsi. Löydän paljon samankaltaisia ajatuksia omasta päästäni ja siitä, mitä taistelua syöminen voi välillä olla. Niinpä halusinkin lähetellä sinulle tsemppihalit! :) Herkkujen ja terveellisen ruoan tasapainon löytäminen on vaikeaa ja tuntuu välillä niin mahdottomalta. Se on mahdollista ja mekin siihen pystytään! Aurinkoista sunnuntai-illan jatkoa sinulle ja kiitos vielä rehellisyydestäsi <3

  2. Veera kirjoitti:

    Omar-munkit on kyllä tie turmioon!! Ei olis pitäny koskaan maistaa..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *