Hae
Queen of Eve

Jouluherkut ja ahmintahäiriö

Jouluherkut ja ahmintahäiriö on haastava yhdistelmä

Etenkin kun niitä joulun herkutteluhetkiä on kokonaiset kolme päivää putkeen. Ensin on jouluaatto, sitten joulupäivä ja usein vielä tapaninpäivänäkin herkutellaan niillä samoilla juhlaruoilla. Ruoat muutenkin ovat erilaisia kuin normaalisti. Harva syö sellaisia ruokalajeja arkena. Meillä jouluruokina oli tänä vuonna tuuvinki (imelletetty perunalaatikko), maksalaatikko, lanttulaatikko, vanhan ajan makaronilaatikko (pitkää makaronia, ei lihaa), poropataa, savustettua normilohta ja chililohta, graavilohta, kinkkua ja kalkkunaa, rosollia, säilykeherneitä, karjalanpiirakoita sekä munavoita ja salaattia. Aika laaja kattaus kaikenlaista herkkua.

NORMAALISTI PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN JOULUNA MENEE ÖVERIKSI

On rehellisesti sanottuna tullut vedettyä itsensä ähkyyn suurimpana osana jouluista, mutta toisaalta en syytä siitä ahmintahäiriötä, vaan tämä ongelma on sellainen jonka suurin osa ihan tavallisistakin ihmisistä jakaa. Ei tarvitse sairastaa syömishäiriötä ylensyödäkseen jouluna. Se onnistuu ihan terveiltäkin ihmisiltä keillä ei ole haasteita syömisen kanssa.

Mä olen viime jouluina onnistunut kuitenkin säännöstelemään aika hyvin ruokia. Olen osannut lopettaa ajoissa. En vasta sitten kun viimeisinkin laatikko ja kinkun pala kurkkii jo kurkussa. On huomattavasti mukavampi nauttia niistä ruoista kun ei joudu röyhtäilemään pahassa olossa. Voi sitten ottaa lisää myöhemmin hyvällä omatunnolla ja hyvässä olotilassa kun ei ällötä kaikki ruoka. Voi aidosti nauttia.

MIKÄ MULLA LÄHTI LAPASESTA?

Ihme ja kumma, ei oikeastaan mikään. Syötiin alkupalat erikseen rauhassa, ja noin 45 min tauon jälkeen pääruoka. Olimme kylläisiä emmekä syöneet illaksi varattuja pasteijoita emmekä aloittaneet juustotarjoitinta. Todettiin ettei tarvitse, hyvä olla näin. Sain ison rasian vihreitä kuulia joululahjaksi, se oli ainoa herkku jonka sain ja sen kyllä vedin aaton ja joulupäivän aikana. Mutta niin söi varmasti moni muukin, jotkut ehkä useammakin rasian eikä siinä ole mitään outoa.

Haasteena enemmänkin pitäisin sitä, että jouluherkut ja ahmintahäiriö ovat sellainen yhdistelmä joka kolmen päivän herkuttelun jälkeen voi jäädä helposti päälle pidemmäksi aikaa. Se ei ole vain yksi tai kaksi päivää vaan kolme, ja pian se onkin viikko, kaksi tai kolme, ja huomaa taas syöneensä kuukauden tai pidempäänkin aivan päin prinkkalaa.

LOPPUVUODEN FIILIKSET AHMINTAHÄIRIÖN SUHTEEN

Tämä loppuvuosi on ollut sellaista, että mun ahmintahäiriö on pysynyt aika hyvin ruodussa. Aloitin syömishäiriöön määrätyn lääkityksen uudelleen ja olen ollut kiinnostuneempi omasta voinnistani. Olen oikeastaan ollut pakotettu huolehtimaan terveydestäni paremmin kuin ennen ja olen käynyt lääkärissä tutkimuksissa ja ottanut taas askeleen kohti terveempää elämää. Mulla on todella hyvät fiilikset ensi vuodesta ja uskon, että tästä suosta hiljakseen noustaan.

Lähtikö teillä jouluherkuttelu lapasesta vai oletteko saaneet kierteen katkaistua?

Viime aikojen kirjoituksia ahmintahäiriö -aiheella voi lukea mm. näistä postauksista:

RUOKAILUT MEINAA LIPSUA

TEKIS MIELI ELÄÄ HERKUILLA

TÄRKEYSLISTALLA VIIMEISENÄ ON MUN OMA TERVEYS

MÄ TARVIN TERAPIAA

VIIKKO LÄHES RAVINNOTTA

KONTROLLOIMATON HERKKUHIMO ON HIIPUNUT

 

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *